Paljonko perintöveroa pitää maksaa? Selkeä vastaus esimerkkeineen
Paljonko perintöveroa pitää maksaa? Lyhyt vastaus: se riippuu perintöosuutesi suuruudesta ja siitä, kuinka läheistä sukua olet vainajalle. Kun kuolinpäivä on 1.1.2026 tai sen jälkeen, alle 30 000 euron perintöosuuksista ei makseta veroa lainkaan. Tätä suuremmissa perinnöissä perintöveron määrä vaihtelee muutamasta sadasta eurosta kymmeniin tuhansiin euroihin, ja veroluokkien välinen ero voi olla yllättävän suuri. Tässä artikkelissa vastaamme kysymykseen konkreettisesti euroissa, käymme läpi tyypillisiä suomalaisia perintötilanteita ja näytämme, miten voit selvittää oman verosi nopeasti.
Perinnöstä ei aina tarvitse maksaa veroa
Ensimmäinen helpottava tieto on, että kaikista perinnöistä ei synny verovelvollisuutta. Vuonna 2026 verovapaan perintöosuuden alaraja on 30 000 euroa. Jos sinulle tuleva osuus kuolinpesästä jää tämän rajan alle, et maksa perintöveroa senttiäkään.
Lisäksi tavanomainen koti-irtaimisto, kuten huonekalut, kodinkoneet ja muu arkinen omaisuus, on verovapaata 7 500 euroon saakka. Tämä verovapaus on erillinen perintöosuuden 30 000 euron alarajasta.
Vähennykset voivat poistaa veron kokonaan
Vähennykset voivat myös poistaa verovelvollisuuden kokonaan:
- Puolisovähennys: 90 000 euroa – koskee perinnönjättäjän aviopuolisoa
- Alaikäisyysvähennys: 60 000 euroa – koskee alle 18-vuotiasta perillistä suoraan alenevassa polvessa
Esimerkiksi leski, jonka perintöosuus on 85 000 euroa, ei maksa veroa lainkaan puolisovähennyksen jälkeen.
Nopea katsaus: paljonko perintöveroa maksetaan eri summista?
Alla on valmiiksi laskettu taulukko, josta näet suoraan tyypillisten perintöosuuksien verosummat molemmissa veroluokissa.
| Perintö | I luokka | II luokka |
|---|---|---|
| 25 000 € | 0 € | 0 € |
| 35 000 € | 450 € | 1 050 € |
| 50 000 € | 1 800 € | 4 500 € |
| 75 000 € | 4 750 € | 11 350 € |
| 100 000 € | 8 000 € | 18 600 € |
| 150 000 € | 14 500 € | 33 100 € |
| 200 000 € | 21 000 € | 47 600 € |
| 300 000 € | 37 000 € | 78 600 € |
Nämä summat on laskettu vuoden 2026 veroasteikolla ilman vähennyksiä. Jos olet oikeutettu puoliso- tai alaikäisyysvähennykseen, maksettava vero pienenee merkittävästi.
Veroluokka ratkaisee, paljonko juuri sinä maksat
Perintöveron määrä riippuu kahdesta tekijästä: perintöosuutesi suuruudesta ja veroluokastasi.
I veroluokka – lähiomaiset maksavat vähemmän
I veroluokkaan kuuluvat vainajan lähimmät omaiset:
- aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli
- lapset ja lapsenlapset (myös ottolapset)
- vanhemmat ja isovanhemmat
- aviopuolison ja entisen aviopuolison perilliset suoraan alenevassa polvessa
- kihlakumppani, joka saa perintökaaren 8 luvun 2 §:n mukaista avustusta
- avopuoliso, jos parilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat olleet aiemmin keskenään avioliitossa
I veroluokan veroprosentit ovat 7–19 %. Esimerkiksi 100 000 euron perintöosuudesta vero on 8 000 euroa.
II veroluokka – muut perilliset maksavat enemmän
II veroluokkaan kuuluvat kaikki muut:
- sisarukset ja heidän jälkeläisensä
- serkut, tädit ja sedät
- ystävät ja muut testamentinsaajat
- avopuoliso, joka ei täytä I veroluokan ehtoja
Veroprosentit ovat 19–33 %. Sama 100 000 euron perintöosuus tuottaa II veroluokassa 18 600 euron veron – yli kaksinkertaisesti I veroluokkaan verrattuna.
Paljonko perintöveroa maksetaan tyypillisissä elämäntilanteissa?
Abstraktit summat eivät aina kerro koko kuvaa. Seuraavat esimerkit kuvaavat tavallisia suomalaisia perintötilanteita, joissa moni voi tunnistaa oman tilanteensa.
Tilanne 1: Vanhempi kuolee, kaksi aikuista lasta perii
Vainajalta jää velaton kerrostaloasunto (arvo 170 000 €) ja säästöjä 30 000 €. Kuolinpesän nettovarallisuus hautaus- ja perunkirjoituskulujen jälkeen on noin 190 000 euroa. Kumpikin lapsi saa puolet eli 95 000 euroa.
Kummankin vero (I veroluokka): 2 800 + (95 000 − 60 000) × 13 % = 2 800 + 4 550 = 7 350 €
Molemmat lapset maksavat yhteensä 14 700 euroa perintöveroa.
Tilanne 2: Puoliso perii, puolisovähennys käytössä
Vainajan puoliso saa testamentin perusteella 140 000 euron perintöosuuden. Puolisovähennyksen (90 000 €) jälkeen verotettava osuus on 50 000 euroa.
Vero (I veroluokka): 800 + (50 000 − 40 000) × 10 % = 800 + 1 000 = 1 800 €
Ilman puolisovähennystä vero olisi 13 200 euroa. Puolisovähennys säästää tässä tapauksessa 11 400 euroa.
Tilanne 3: Sisarus perii yksin 110 000 euroa
Vainaja oli naimaton ja lapseton, ja omaisuus menee testamentilla sisarukselle. Sisarus kuuluu II veroluokkaan.
Vero (II veroluokka): 7 000 + (110 000 − 60 000) × 29 % = 7 000 + 14 500 = 21 500 €
Vertailun vuoksi: jos sama 110 000 euroa menisi I veroluokan perilliselle, vero olisi 9 300 euroa – siis 12 200 euroa vähemmän.
Tilanne 4: Alaikäinen lapsi perii 80 000 euroa
Vainajan 16-vuotias lapsi saa 80 000 euron perintöosuuden. Alaikäisyysvähennyksen (60 000 €) jälkeen verotettava osuus on 20 000 euroa, joka jää alle verovapaan alarajan.
Perintövero: 0 €
Ilman alaikäisyysvähennystä vero olisi 5 400 euroa. Vähennys poistaa verovelvollisuuden kokonaan.
Tilanne 5: Kolme lasta perivät omakotitalon ja metsätilan
Vainajalta jää omakotitalo (arvo 250 000 €), metsätila (50 000 €) ja asuntolainaa (80 000 €). Nettovarallisuus on 220 000 euroa. Kukin kolmesta lapsesta saa noin 73 300 euroa.
Kunkin vero (I veroluokka): 2 800 + (73 300 − 60 000) × 13 % = 2 800 + 1 729 = 4 529 €
Yhteensä kolmelta perilliseltä noin 13 590 euroa. Jos perillisiä olisi ollut vain yksi, vero 220 000 euron osuudesta olisi ollut 24 200 euroa – yli 10 000 euroa enemmän. Perillisten lukumäärä keventää progressiota merkittävästi.
Milloin perintövero pitää maksaa?
Perintöverotus Suomessa etenee vaiheittain. Ensin perikunta toimittaa perukirjan Verohallinnolle, joka tekee verotuspäätöksen keskimäärin 6–12 kuukauden sisällä. Verotuspäätöksen jälkeen perintövero maksetaan kahdessa erässä:
- 1. erä: erääntyy noin 3 kuukautta verotuspäätöksestä
- 2. erä: erääntyy 2 kuukautta ensimmäisestä eräpäivästä
Vero on maksettava ajallaan, vaikka päätökseen hakisi oikaisua. Jos vero on alle 500 euroa, se maksetaan yhdessä erässä.
Voiko maksettavaa veroa pienentää?
Kyllä voi, ja usein kannattaakin suunnitella asiaa etukäteen. Tässä tärkeimmät keinot:
- Elinaikaiset lahjoitukset: Vuodesta 2026 alkaen samalta lahjanantajalta voi saada kolmen vuoden aikana verovapaasti alle 7 500 euroa. Huomioi kuitenkin, että jos lahja on saatu enintään 3 vuotta ennen lahjanantajan kuolemaa, se otetaan huomioon perintöverotuksessa.
- Hallintaoikeustestamentti: Sillä voidaan turvata lesken asuminen ja samalla pienentää lasten perintöveron määrää.
- Omaisuuden jakaminen testamentilla: Kun omaisuutta jaetaan useammalle saajalle, yksittäiset perintöosuudet pienenevät ja progressiivinen verotus kevenee.
Monimutkaisemmissa tilanteissa veroasiantuntijan tai perintöoikeuteen perehtyneen lakimiehen konsultointi on suositeltavaa.
Selvitä oma verosi perintöverolaskurilla
Tarkin tapa saada vastaus kysymykseen ”paljonko perintöveroa pitää maksaa” on käyttää perintöverolaskuria. Syötä oma perintöosuutesi, valitse veroluokka ja mahdolliset vähennykset – saat arvion verostasi välittömästi.
Kokeile perintöverolaskuria nyt ja selvitä oma verosummasi muutamassa sekunnissa.
Yhteenveto
Paljonko perintöveroa pitää maksaa, riippuu kolmesta tekijästä: perintöosuuden suuruudesta, veroluokasta ja mahdollisista vähennyksistä. Alle 30 000 euron perintöosuuksista ei makseta veroa lainkaan. I veroluokan lähiomaiset pääsevät huomattavasti kevyemmällä verotuksella kuin II veroluokan perilliset – ero voi olla kymmeniä tuhansia euroja. Puoliso- ja alaikäisyysvähennykset voivat poistaa verovelvollisuuden pienemmissä perinnöissä kokonaan. Perintöverolaskuri on nopein keino selvittää oman verosummasi ja varautua tulevaan.
