Perintövero 2026

Perintövero Suomessa 2026 – näin vero määräytyy

Perintövero lasketaan oman perintöosuutesi arvon, veroluokan ja mahdollisten vähennysten perusteella. Tällä sivulla käymme läpi perintöveron perusteet, veroasteikot, vähennykset ja käytännön esimerkit euroissa – ja voit siirtyä laskemaan oman arviosi heti.

Perintöveroluokat ja veroasteikot 2026

Suomessa perinnönsaajat jaetaan kahteen veroluokkaan sukulaisuussuhteen perusteella. Veroluokka ratkaisee, mitä veroasteikkoa sovelletaan, ja ero veroluokkien välillä on merkittävä.

I veroluokka – lähiomaiset

I veroluokkaan kuuluvat vainajan lähimmät omaiset: aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, lapset ja lapsenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat, aviopuolison ja entisen aviopuolison perilliset suoraan alenevassa polvessa sekä kihlakumppani, joka saa perintökaaren 8 luvun 2 §:n mukaista avustusta. Myös avopuoliso kuuluu tähän luokkaan, jos parilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat olleet aiemmin keskenään avioliitossa. I veroluokan veroprosentit ovat 7–19 %.

I veroluokan asteikko:

• 30 000 – 40 000 €: vero alarajalla 100 €, ylimenevästä 7 %
• 40 000 – 60 000 €: vero alarajalla 800 €, ylimenevästä 10 %
• 60 000 – 200 000 €: vero alarajalla 2 800 €, ylimenevästä 13 %
• 200 000 – 1 000 000 €: vero alarajalla 21 000 €, ylimenevästä 16 %
• Yli 1 000 000 €: vero alarajalla 149 000 €, ylimenevästä 19 %

II veroluokka – muut perilliset

II veroluokkaan kuuluvat kaikki muut perinnönsaajat, esimerkiksi sisarukset, serkut, vanhempien sisarukset, ystävät ja muut testamentinsaajat. II veroluokan veroprosentit ovat 19–33 %.

II veroluokan asteikko:

• 30 000 – 40 000 €: vero alarajalla 100 €, ylimenevästä 19 %
• 40 000 – 60 000 €: vero alarajalla 2 000 €, ylimenevästä 25 %
• 60 000 – 200 000 €: vero alarajalla 7 000 €, ylimenevästä 29 %
• 200 000 – 1 000 000 €: vero alarajalla 47 600 €, ylimenevästä 31 %
• Yli 1 000 000 €: vero alarajalla 295 600 €, ylimenevästä 33 %

Vero lasketaan kaavalla: kiinteä vero portaan alarajalla + veroprosentti × (oma perintöosuus − portaan alaraja). Tarkemmat ohjeet laskennasta löydät artikkelista Perintöveron laskeminen – vaihe vaiheelta selkeäksi.

Vähennykset, jotka voivat pienentää perintöveroa

Perintöverotuksessa on kaksi merkittävää vähennystä, jotka pienentävät verotettavaa perintöosuutta ennen veron laskemista. Puolisovähennys on 90 000 euroa ja se koskee vainajan aviopuolisoa tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolta. Alaikäisyysvähennys on 60 000 euroa ja se koskee vainajan alle 18-vuotiasta rintaperillistä. Nämä vähennykset voivat pienentää veroa merkittävästi tai poistaa verovelvollisuuden kokonaan.

Esimerkiksi leski, jonka perintöosuus on 110 000 euroa, maksaa puolisovähennyksen jälkeen veroa vain 20 000 euron verotettavasta osuudesta – joka jää alle 30 000 euron verovapaan perintöosuuden alarajan. Veroa ei siis synny lainkaan.

Lisäksi tietyissä tilanteissa perintöverotusarvoa voi pienentää hallintaoikeusvähennys, esimerkiksi silloin kun leskelle jää hallintaoikeus asuntoon. Perintöverolaskuri huomioi puoliso- ja alaikäisyysvähennykset, mutta hallintaoikeusvähennystä se ei huomioi.

Milloin perintövero maksetaan ja miten verotus etenee?

Perintöverotus ei ala sillä hetkellä, kun perintö jaetaan, vaan käytännössä jo perunkirjoituksesta. Perunkirjoitus pitää yleensä toimittaa 3 kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja pitää toimittaa Verohallinnolle 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Kun Verohallinto on käsitellyt perukirjan tiedot, jokainen perillinen saa oman perintöverotuspäätöksensä. Perintöveroa voidaan joutua maksamaan, vaikka perintöä ei olisi vielä ehditty jakaa käytännössä.

Jos perintöveroa on alle 500 euroa, se maksetaan yhdellä kertaa. Tätä suurempi vero jaetaan yleensä kahteen maksuerään: ensimmäinen erä erääntyy noin kolmen kuukauden kuluttua verotuspäätöksestä ja toinen erä kaksi kuukautta myöhemmin. Jos maksu viivästyy, seurauksena voi olla viivästyskorkoa.

Käytännön esimerkkejä – paljonko perintöveroa maksetaan?

Perintöveron suuruus vaihtelee merkittävästi tilanteesta riippuen. Seuraavat esimerkit näyttävät, miten veroluokka, vähennykset ja perillisten lukumäärä vaikuttavat lopputulokseen.

Sama summa, eri veroluokka

Lapsi saa 50 000 euroa perintöä vanhemmaltaan (I veroluokka): porras 40 000 – 60 000 €, vero 800 + (50 000 − 40 000) × 10 % = 1 800 euroa. Jos sama 50 000 euroa menee esimerkiksi sedälle tai ystävälle (II veroluokka): vero 2 000 + (50 000 − 40 000) × 25 % = 4 500 euroa. Ero on 2 700 euroa, vaikka perintösumma on täsmälleen sama.

Puolisovähennys pienentää veroa merkittävästi

Puoliso saa perintönä 120 000 euroa (I veroluokka, puolisovähennys 90 000 €). Verotettava osuus: 120 000 − 90 000 = 30 000 euroa. Vuoden 2026 taulukolla 30 000 euron vero on 100 euroa. Ilman puolisovähennystä vero olisi 10 600 euroa – vähennys säästää yli 10 000 euroa.

Perillisten lukumäärä keventää progressiota

Kuolinpesän arvo on 210 000 euroa ja kolme lasta perii sen tasan. Yhden perillisen osuus on 70 000 euroa (I veroluokka): vero 2 800 + (70 000 − 60 000) × 13 % = 4 100 euroa per henkilö. Yhteensä kolmelta perilliseltä 12 300 euroa. Jos perillisiä olisi vain yksi, vero 210 000 eurosta olisi 22 600 euroa – yli 10 000 euroa enemmän.

Näiden esimerkkien vuoksi perintöveroa kannattaa arvioida aina oman tilanteen perusteella. Sama omaisuus voi johtaa hyvin erilaiseen veroon riippuen veroluokasta, vähennyksistä ja perillisten lukumäärästä.

Voiko perintöveroa pienentää?

Perintöveroa voi joissakin tilanteissa pienentää laillisesti. Käytännössä kyse on siitä, että verotuksessa huomioidaan kaikki tilanteeseen kuuluvat vähennykset ja tiedot oikein. Puolisovähennys (90 000 €) ja alaikäisyysvähennys (60 000 €) voivat keventää veroa merkittävästi, ja hallintaoikeusvähennys voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun leskelle jää hallintaoikeus asuntoon.

Ennakoiva suunnittelu voi myös vaikuttaa perintöverotukseen. Elinaikaiset lahjoitukset pienentävät kuolinpesän arvoa – vuodesta 2026 alkaen alle 7 500 euron lahja samalta antajalta kolmen vuoden aikana on verovapaa. Testamentilla omaisuutta voi jakaa useammalle saajalle, jolloin yksittäiset perintöosuudet pienenevät ja progressiivinen verotus kevenee.

On kuitenkin hyvä muistaa, että lahjoitukset eivät ole automaattinen keino pienentää perintöveroa. Jos lahja on ennakkoperintöä, se huomioidaan perintöverotuksessa. Vaikka lahjaa ei olisi määritelty ennakkoperinnöksi, se voidaan ottaa huomioon, jos lahja on saatu enintään 3 vuotta ennen lahjanantajan kuolemaa.

Käytännössä paras tapa välttää virheitä on varmistaa, että perukirjan tiedot, omaisuuden arvot ja vähennykset ovat oikein. Monimutkaisemmissa tilanteissa veroasiantuntijan tai perintöoikeuteen perehtyneen lakimiehen konsultointi on suositeltavaa.

Yhteenveto perintöverosta vuonna 2026

Perintöveron määrä riippuu ennen kaikkea oman perintöosuuden arvosta, veroluokasta ja mahdollisista vähennyksistä. Vuonna 2026 alle 30 000 euron perintöosuudesta ei yleensä tarvitse maksaa veroa, kun kuolinpäivä on 1.1.2026 tai sen jälkeen. I veroluokan lähiomaiset maksavat huomattavasti vähemmän kuin II veroluokan perilliset – esimerkiksi 100 000 euron perinnöstä ero on yli 10 000 euroa. Puolisovähennys (90 000 €) ja alaikäisyysvähennys (60 000 €) voivat pienentää veroa merkittävästi tai poistaa verovelvollisuuden kokonaan.

Oma tilanne kannattaa arvioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Perintöverolaskuri antaa nopeasti suuntaa-antavan arvion veron suuruudesta. Lopullinen vero määräytyy Verohallinnon päätöksessä perukirjan tietojen pohjalta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Perintövero Suomessa – kaikki mitä sinun tarvitsee tietää vuonna 2026
• Perintöverotaulukko 2026 – veroluokat, portaat ja esimerkit selkeästi