Perintövero 150 000 euroa – näin paljon maksat ja näin lasket sen

Perintövero 150 000 euron perinnöstä on kysymys, joka koskettaa monia suomalaisia. Tämän suuruinen perintö syntyy helposti, kun vanhemman omistama asunto, kesämökki tai säästöt jaetaan perillisten kesken. Tässä artikkelissa käymme läpi perintöveron laskemisen 150 000 euron perinnöstä vaihe vaiheelta, näytämme konkreettiset esimerkkilaskelmat ja kerromme, miten voit arvioida oman perintöverosi helposti perintöverolaskurilla.

Perintövero 150 000 eurosta vuonna 2026: Veroluokka I (lähiomaiset): 14 500 euroa | Veroluokka II (muut): 33 100 euroa Ilman puoliso- tai alaikäisyysvähennystä. Laske oma verosi →

Mitä perintövero 150 000 eurosta tarkoittaa käytännössä?

Perintövero 150 000 eurosta on se summa, jonka perillinen maksaa valtiolle saatuaan 150 000 euron arvoisen perintöosuuden. Kyseessä on nimenomaan yksittäisen perillisen oma osuus, ei koko kuolinpesän arvo. Jos kuolinpesän kokonaisvarallisuus on esimerkiksi 300 000 euroa ja perillisiä on kaksi, kummankin perintövero lasketaan erikseen omasta 150 000 euron osuudesta.

Vuonna 2026 perintöveron verovapaa alaraja on 30 000 euroa, eli sitä pienemmistä perintöosuuksista veroa ei makseta lainkaan. Koska 150 000 euroa ylittää rajan selvästi, veroa tulee maksettavaksi joka tapauksessa — mutta sen tarkka määrä riippuu veroluokasta ja mahdollisista vähennyksistä.

Miten perintövero lasketaan 150 000 euron perinnöstä?

Perintöveron määrä riippuu kahdesta tekijästä: perintöosuuden arvosta ja perinnönsaajan veroluokasta. Suomessa perilliset jaetaan kahteen veroluokkaan sukulaisuussuhteen perusteella.

Veroluokka I kattaa lähimmät omaiset: lapset ja heidän jälkeläisensä, aviopuolison, vanhemmat ja isovanhemmat. Myös avopuoliso voi kuulua veroluokkaan I, mutta vain laissa rajatuissa tilanteissa — käytännössä silloin, jos avopuolisolla ja perinnönjättäjällä on tai on ollut yhteinen lapsi, tai jos he ovat aiemmin olleet keskenään avioliitossa.

Veroluokka II kattaa kaikki muut perinnönsaajat, kuten sisarukset, tädit, sedät, serkut sekä suvun ulkopuoliset testamentinsaajat.

Perintövero lasketaan progressiivisesti portaittaisen asteikon mukaan. Tämä tarkoittaa, että veron prosentti kasvaa perintöosuuden kasvaessa. Vuonna 2026 voimassa oleva laskentakaava on:

perintövero = vero alarajan kohdalla + veroprosentti × (perintöosuuden arvo – portaan alaraja)

Perintöveroasteikko 2026

Esimerkkilaskelma: perintövero 150 000 eurosta euroissa

Veroluokka I – esimerkiksi lapsi perii vanhempansa

150 000 euron perintöosuus sijoittuu portaaseen 60 000–200 000 euroa. Lasketaan vero:

Vero alarajan kohdalla: 2 800 euroa Portaan alarajan ylittävä osa: 150 000 – 60 000 = 90 000 euroa Vero ylittävästä osasta: 13 % × 90 000 = 11 700 euroa Perintövero yhteensä: 2 800 + 11 700 = 14 500 euroa

Veroluokassa I 150 000 euron perinnöstä maksetaan siis perintöveroa 14 500 euroa. Tämä vastaa noin 9,7 prosentin efektiivistä veroprosenttia.

Veroluokka II – esimerkiksi sisarus perii testamentilla

Sama perintöosuus, mutta perinnönsaaja kuuluu veroluokkaan II:

Vero alarajan kohdalla: 7 000 euroa Portaan alarajan ylittävä osa: 150 000 – 60 000 = 90 000 euroa Vero ylittävästä osasta: 29 % × 90 000 = 26 100 euroa Perintövero yhteensä: 7 000 + 26 100 = 33 100 euroa

Veroluokassa II sama 150 000 euron perintö johtaa siis 33 100 euron perintöveroon — yli kaksinkertainen määrä verrattuna veroluokkaan I. Efektiivinen veroprosentti on tällöin noin 22,1 prosenttia.

Ero on merkittävä: veroluokka II:n perinnönsaaja maksaa lähes 18 600 euroa enemmän veroa samasta perintöosuudesta.

Huomaa, että yllä olevat laskelmat ovat suuntaa-antavia arvioita ilman puoliso- tai alaikäisyysvähennystä. Lopullinen perintövero määräytyy Verohallinnon verotuspäätöksessä perukirjan ja mahdollisten vähennysten — kuten hallintaoikeusvähennyksen — perusteella.

Mitkä tekijät vaikuttavat perintöveron määrään?

Perintöveron suuruuteen vaikuttavat useat tekijät. Tärkeimmät niistä ovat:

• Sukulaisuussuhde eli veroluokka — ratkaisee, sovelletaanko kevyempää (I) vai raskaampaa (II) veroasteikkoa.
• Perintöosuuden käypä arvo kuolinhetkellä — mitä suurempi osuus, sitä korkeampi veroprosentti progressiivisen asteikon vuoksi.
• Puoliso- tai alaikäisyysvähennys — voi pienentää verotettavaa osuutta merkittävästi.
• Vainajan velat ja vähennyskelpoiset kulut — hautajais- ja perunkirjoituskulut sekä velat vähennetään varoista ennen perintöosuuksien laskemista.
• Aiemmat lahjat ja ennakkoperinnöt — voidaan ottaa huomioon perintöverotuksessa.
• Erityistilanteet — hallintaoikeusjärjestelyt tai yritys- ja maatilavarallisuuteen liittyvät huojennukset voivat vaikuttaa lopulliseen veron määrään.

Voiko perintöveroa pienentää?

Kyllä — perintöverotuksessa on useita keinoja, joilla verotettavaa perintöosuutta voi pienentää:

• Puolisovähennys (90 000 €) — Jos eloonjäänyt aviopuoliso perii 150 000 euroa, vähennyksen jälkeen verotettavaa jää vain 60 000 euroa. Tällöin perintöveroksi tulee veroluokassa I noin 2 800 euroa — siis huomattavasti vähemmän kuin ilman vähennystä.
• Alaikäisyysvähennys (60 000 €) — Koskee alle 18-vuotiasta perillistä, joka on perimysjärjestyksessä lähinnä perittävä. Jos alaikäinen lapsi perii 150 000 euroa, verotettavaa jää 90 000 euroa, ja perintövero veroluokassa I on noin 6 700 euroa.
• Perintösuunnittelu elinaikana — Lahjoituksia voi tehdä verovapaasti 7 500 euroon asti kolmen vuoden välein, ja suunnitelmallisilla lahjoituksilla perinnön kokonaisarvoa voidaan pienentää etukäteen.
• Velat ja vähennyskelpoiset kulut — Hautajais- ja perunkirjoituskulut sekä vainajan velat pienentävät perintöosuuden verotettavaa arvoa. Perukirjaan merkityt velat vähennetään varoista ennen perintöosuuksien laskemista.

Milloin 150 000 euron perinnöstä määrätty vero maksetaan?

Perintövero maksetaan Verohallinnon verotuspäätöksen jälkeen, ja maksutiedot sekä eräpäivät löytyvät päätöksestä ja OmaVerosta. Koska 150 000 euron perinnöstä määrättävä vero ylittää selvästi 500 euroa, se jaetaan kahteen maksuerään. Ensimmäinen erä erääntyy noin kolmen kuukauden kuluttua verotuspäätöksestä ja toinen erä kaksi kuukautta sen jälkeen. Halutessaan koko summan voi maksaa kerralla ensimmäiseen eräpäivään mennessä.

Jos maksu myöhästyy, verolle kertyy viivästyskorkoa eräpäivästä alkaen. Vuonna 2026 perintöveron viivästyskorko on 4,5 prosenttia. Perunkirjoitus on pidettävä yleensä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava Verohallintoon 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Perintöverotuspäätös valmistuu yleensä noin 6–12 kuukauden kuluttua siitä, kun perukirja tai perintöveroilmoitus on saapunut Verohallintoon.

Laske oma perintöverosi perintöverolaskurilla

Jos haluat nopeasti selvittää, paljonko perintöveroa 150 000 euron tai minkä tahansa muun suuruisesta perinnöstä tulee maksettavaksi, helpointa on käyttää perintöverolaskuria. Syötä laskuriin oma perintöosuutesi arvo, valitse oikea veroluokka ja mahdollinen vähennys — laskuri näyttää arvion perintöverosta heti.

Laskurilla voit myös vertailla eri vaihtoehtoja: kokeile esimerkiksi, miten puolisovähennys tai alaikäisyysvähennys vaikuttaa lopputulokseen, tai vertaile eri veroluokkien eroa samalla perintöosuudella.

Kokeile perintöverolaskuria täällä →

Yhteenveto

Perintövero 150 000 euron perinnöstä vaihtelee merkittävästi veroluokan mukaan. Veroluokassa I (lähiomaiset) perintövero on 14 500 euroa, kun taas veroluokassa II (muut perinnönsaajat) vero nousee 33 100 euroon. Puoliso- ja alaikäisyysvähennykset voivat pienentää verotettavaa osuutta tuntuvasti, joten ne kannattaa aina tarkistaa.

Perintöverotus Suomessa noudattaa progressiivista asteikkoa, ja 150 000 euron perintö sijoittuu portaaseen, jossa veroprosentti on 13 % (veroluokka I) tai 29 % (veroluokka II) portaan alarajan ylittävältä osalta. Lopullinen vero määräytyy Verohallinnon verotuspäätöksessä perukirjan tietojen perusteella.