Päivitetty 30.8.2026.
Lyhyesti: Perintövero serkulle määräytyy veroluokan II mukaan, mutta serkku ei kuulu Suomessa lakimääräisiin perillisiin. Jos serkun halutaan saavan omaisuutta, siihen tarvitaan tavallisesti testamentti. Vuonna 2026 esimerkiksi 100 000 euron verotettavasta perintöosuudesta vero on 18 600 euroa, kun samasta summasta veroluokassa I vero olisi 8 000 euroa.
Perintövero serkulle: näin vero määräytyy vuonna 2026
Serkun saamassa perinnössä on oikeastaan kaksi eri kysymystä, ja ne kannattaa pitää erillään. Ensin ratkaistaan, millä perusteella serkku saa omaisuutta. Vasta sen jälkeen lasketaan, paljonko saadusta omaisuudesta maksetaan veroa.
Sukulaisuus yksin ei anna serkulle perintöoikeutta. Testamentilla serkulle voidaan sen sijaan määrätä rahaa, asunto, kesämökki tai osuus koko jäämistöstä. Kun omaisuus siirtyy serkulle omistusoikeudella, vero määräytyy hänen verotettavan saantonsa ja veroluokan II asteikon perusteella.
Periikö serkku ilman testamenttia?
Ei lakimääräisenä perillisenä. Perimysjärjestys päättyy ennen serkkuja.
Ilman testamenttia perintö menee ensin vainajan lapsille ja heidän jälkeläisilleen. Jos rintaperillisiä ei ole, leski voi periä. Tämän jälkeen perimys voi jatkua vanhempiin, sisaruksiin ja sisarusten jälkeläisiin sekä lopulta isovanhempiin ja heidän lapsiinsa eli vainajan setiin, täteihin ja enoihin.
Siihen raja tulee vastaan. Setien, tätien ja enojen lapset eli vainajan serkut eivät enää kuulu lakimääräiseen perimysjärjestykseen.
Tällä on käytännössä suuri merkitys. Vaikka serkut olisivat olleet vuosikymmeniä läheisiä, itse serkkusuhde ei anna oikeutta perintöön. Jos henkilöllä ei ole lakimääräistä perillistä, jolle hän haluaa omaisuutensa menevän, ja hän haluaa jättää sitä serkulleen, asiasta on määrättävä testamentilla.
Jos lakimääräisiä perillisiä ei ole eikä omaisuudesta ole määrätty testamentilla, jäämistö siirtyy valtiolle. Tästäkin on yksi poikkeuksellinen reitti, johon palataan alempana.
Veroluokka II ratkaisee, millä prosenteilla vero lasketaan
Perinnönsaajat jaetaan verotuksessa kahteen veroluokkaan sen perusteella, mikä heidän suhteensa oli perinnönjättäjään.
Veroluokkaan I kuuluvat muun muassa aviopuoliso sekä suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa olevat sukulaiset. Veroluokkaan II kuuluvat muut sukulaiset ja perheen ulkopuoliset henkilöt. Siihen kuuluvat esimerkiksi sisarukset, sedät, tädit, enot, serkut ja ystävät.
Serkkusuhteen perusteella perinnönsaaja kuuluu siis veroluokkaan II.
Ero luokkien välillä ei ole hienosäätöä. Vuoden 2026 asteikossa veroluokan I prosentit ovat 7–19 prosenttia, kun veroluokan II prosentit ovat 19–33 prosenttia.
Perintöveron asteikko serkulle vuonna 2026
Vuoden 2026 perintöveroasteikkoa sovelletaan, kun perinnönjättäjä on kuollut 1.1.2026 tai sen jälkeen.
Jos oma verotettava perintöosuus jää alle 30 000 euron, perintöveroa ei tarvitse maksaa. Kun verotettava osuus on vähintään 30 000 euroa, vero määräytyy asteikon mukaan.
| Verotettava perintöosuus | Vero alarajan kohdalla | Vero alarajan ylittävästä osasta |
|---|---|---|
| 30 000–40 000 € | 100 € | 19 % |
| 40 000–60 000 € | 2 000 € | 25 % |
| 60 000–200 000 € | 7 000 € | 29 % |
| 200 000–1 000 000 € | 47 600 € | 31 % |
| Yli 1 000 000 € | 295 600 € | 33 % |
Vero lasketaan sen portaan perusteella, johon verotettava perintöosuus kuuluu:
perintövero = portaan vero alarajan kohdalla + prosenttiosuus alarajan ylittävästä määrästä
Yksi kohta kannattaa lukea tarkasti. 30 000 euroa ei ole vähennys, joka ensin otetaan pois suuremmasta perinnöstä. Jos verotettava osuus on esimerkiksi 50 000 euroa, veroa ei lasketa 20 000 eurosta. Koko 50 000 euron saanto sijoitetaan sitä vastaavaan veroportaaseen.
Kaksi laskuesimerkkiä
Serkku saa 45 000 euroa
Summa kuuluu veroluokan II portaaseen 40 000–60 000 euroa. Portaan alarajalla eli 40 000 euron kohdalla veroa on 2 000 euroa, ja sen ylittävästä 5 000 eurosta maksetaan 25 prosenttia.
2 000 € + 5 000 € × 25 % = 3 250 €
Serkun perintövero on siis 3 250 euroa.
Jos sama 45 000 euron verotettava perintöosuus kuuluisi veroluokkaan I eikä siihen tehtäisi henkilökohtaisia vähennyksiä, vero olisi 1 300 euroa.
Serkku saa 100 000 euroa
Nyt porras on 60 000–200 000 euroa. Alarajalla veroa on 7 000 euroa, ja ylimenevästä 40 000 eurosta peritään 29 prosenttia.
7 000 € + 40 000 € × 29 % = 18 600 €
Veroluokassa I vero samasta 100 000 euron verotettavasta osuudesta olisi 8 000 euroa. Eroa syntyy 10 600 euroa.
Kuinka paljon veroluokka muuttaa lopputulosta?
Vaikutus kasvaa nopeasti sitä mukaa kuin perintöosuus suurenee.
| Verotettava perintöosuus | Serkku, veroluokka II | Veroluokka I |
|---|---|---|
| 30 000 € | 100 € | 100 € |
| 35 000 € | 1 050 € | 450 € |
| 40 000 € | 2 000 € | 800 € |
| 50 000 € | 4 500 € | 1 800 € |
| 60 000 € | 7 000 € | 2 800 € |
| 75 000 € | 11 350 € | 4 750 € |
| 80 000 € | 12 800 € | 5 400 € |
| 100 000 € | 18 600 € | 8 000 € |
| 150 000 € | 33 100 € | 14 500 € |
| 200 000 € | 47 600 € | 21 000 € |
| 300 000 € | 78 600 € | 37 000 € |
| 500 000 € | 140 600 € | 69 000 € |
Taulukossa ei ole huomioitu mahdollisia henkilökohtaisia vähennyksiä eikä muita yksittäiseen tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä.
Serkun kannalta tärkeä luku ei siis ole koko kuolinpesän arvo vaan hänen oman verotettavan saantonsa arvo.
Yleistestamentti vai legaatti: sanamuoto ratkaisee aseman
Kaikki testamentilla saadut perinnöt eivät toimi samalla tavalla.
Yleistestamentissa serkulle voidaan antaa esimerkiksi koko jäämistö tai tietty murto-osa siitä. Tällainen määräys antaa saajalle kuolinpesän osakkaan aseman.
Erityistestamentti eli legaatti kohdistuu sen sijaan johonkin yksilöityyn omaisuuteen. Testamentissa voidaan määrätä serkulle esimerkiksi tietty rahasumma, asunto tai kesämökki. Jos serkku saa vain tällaisen yksittäisen saannon, hänestä ei pelkästään sen vuoksi tule kuolinpesän osakasta. Perintövero määräytyy saadun omaisuuden arvon perusteella.
Ero tulee vastaan heti, kun testamentissa lukee esimerkiksi ”serkkuni saa kesämökkini” sen sijaan, että serkulle määrättäisiin tietty osuus koko jäämistöstä.
Entä jos perintönä tulee mökki mutta ei rahaa?
Perintövero ei riipu siitä, saako perinnön mukana käteistä. Myös asunto, kiinteistö ja kesämökki arvostetaan verotusta varten. Lähtökohtana on omaisuuden käypä arvo kuolinhetkellä.
Otetaan esimerkki. Serkulle määrätään erityistestamentilla 160 000 euron arvoinen kesämökki, ja 160 000 euroa on hänen verotettavan saantonsa arvo. Vero lasketaan portaasta 60 000–200 000 euroa:
7 000 € + 100 000 € × 29 % = 36 000 €
Perintöveroa tulisi siis 36 000 euroa.
Tässä näkyy yksi kiinteään omaisuuteen liittyvä käytännön pulma: veroa voi tulla maksettavaksi huomattavasti, vaikka perinnönsaajan tilille ei samalla ilmesty euroakaan.
Verotettava määrä ei silti aina ole suoraan sama kuin omaisuuden koko käypä arvo. Esimerkiksi toiselle henkilölle testamentilla annettu hallintaoikeus voi pienentää omistusoikeuden saajan verotettavaa saantoa.
Hallintaoikeus voi pienentää omistajan verotettavaa määrää
Testamentissa omaisuuden omistus ja oikeus käyttää omaisuutta voidaan antaa eri ihmisille.
Jos serkku saa omistusoikeuden mutta toiselle henkilölle jää samaan omaisuuteen hallintaoikeus, hallintaoikeuden arvo otetaan huomioon serkun verotuksessa vähennyksenä. Serkku ei siis tällaisessa tilanteessa välttämättä maksa veroa omaisuuden täydestä arvosta.
Toiseen suuntaan sääntö toimii eri tavalla: henkilö, joka saa testamentilla vain hallintaoikeuden mutta ei omistusoikeutta, ei maksa tästä oikeudesta perintöveroa.
Hallintaoikeuden arvon laskenta riippuu tilanteesta ja esimerkiksi oikeuden kestosta sekä omaisuuden laadusta. Siksi tavallinen perintöverolaskuri ei yleensä pysty laskemaan vähennystä automaattisesti.
Puoliso- ja alaikäisyysvähennys eivät seuraa serkkusuhteesta
Serkkusuhde ei itsessään tuo oikeutta puolisovähennykseen tai alaikäisyysvähennykseen.
Puolisovähennys on 90 000 euroa. Sitä sovelletaan laissa määriteltyihin puolisoihin ja niihin henkilöihin, joita verotuksessa kohdellaan tässä suhteessa puolison tavoin.
Alaikäisyysvähennys on 60 000 euroa. Se liittyy alle 18-vuotiaaseen suoraan alenevassa polvessa olevaan perilliseen silloin, kun laissa asetetut muutkin edellytykset täyttyvät.
Jos verotus perustuu vain siihen, että saaja on vainajan serkku, näitä vähennyksiä ei tehdä serkkusuhteen perusteella.
Vaikuttavatko aikaisemmat lahjat perintöveroon?
Kyllä voivat.
Jos perinnönsaaja on saanut samalta henkilöltä lahjan enintään kolme vuotta ennen tämän kuolemaa, lahja otetaan huomioon myös perintöverotuksessa. Lahjan arvo lisätään perintöosuuteen, vero lasketaan yhteismäärästä ja aiemmin maksettu lahjavero hyvitetään perintöverosta sääntöjen mukaisesti.
Vuodesta 2026 alkaen myös lahjaverotuksen verovapaa raja on muuttunut. Samalta lahjanantajalta voi saada kolmen vuoden aikana yhteensä alle 7 500 euroa ilman lahjaveroa. Kun kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteisarvo saavuttaa 7 500 euroa, lahjavero lasketaan koko yhteismäärästä.
Serkku kuuluu myös lahjaverotuksessa serkkusuhteen perusteella veroluokkaan II.
Mitä tapahtuu, jos serkku kuolee ennen testamentin tekijää?
Tämä on helppo unohtaa testamenttia laadittaessa.
Jos testamenttiin nimetty henkilö kuolee ennen testamentintekijää, hänen lapsensa tai muut jälkeläisensä eivät aina astu automaattisesti hänen paikalleen. Lain sijaantulosääntö toimii tässä tilanteessa vain silloin, kun nämä jälkeläiset olisivat itse kuuluneet testamentintekijän lakimääräisiin perillisiin.
Serkun kohdalla tämä ehto ei tavallisesti täyty. Lakimääräinen perimys ei ulotu serkkuun eikä sitä kautta hänen lapsiinsa.
Jos tarkoituksena on, että serkulle määrätty omaisuus menisi serkun sijasta esimerkiksi hänen lapsilleen, jos serkku kuolee ennen testamentintekijää, tästä kannattaa kirjoittaa testamenttiin oma määräys. Näin lopputulos ei jää yleisen sijaantulosäännön tai testamentin myöhemmän tulkinnan varaan.
Testamentin muoto ei ole pelkkä muodollisuus
Serkun oikeus omaisuuteen voi riippua kokonaan testamentista, joten myös sen tekemistavalla on merkitystä.
Tavallinen testamentti tehdään kirjallisena, ja mukana tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa yhtä aikaa. Testamentintekijä allekirjoittaa asiakirjan heidän läsnä ollessaan tai vahvistaa siinä jo olevan allekirjoituksensa omakseen. Myös todistajat allekirjoittavat testamentin.
Todistajien pitää ymmärtää olevansa todistamassa testamenttia. Sen sijaan testamentintekijän ei tarvitse kertoa heille, mitä hän on omaisuudestaan määrännyt.
Jos testamentilla järjestellään useita saajia, hallintaoikeuksia tai vaihtoehtoisia saajia, asiantuntija-avulle voi olla perusteita. Muutama sana testamentissa voi ratkaista sekä sen, kuka omaisuuden saa, että millainen asema saajalle kuolinpesässä syntyy.
Voiko serkku saada valtiolle mennyttä omaisuutta ilman testamenttia?
Voi poikkeustapauksessa.
Jos henkilö kuolee ilman lakimääräisiä perillisiä ja testamenttia, jäämistö siirtyy valtiolle. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki tällainen omaisuus jäisi lopulta valtion omistukseen.
Myös kaukaisempi sukulainen voi hakea omaisuutta, jos hänen suhteensa vainajaan on ollut selvästi tavallista läheisempi. Arvioinnissa merkitystä voi olla esimerkiksi sillä, että hakija on pitkään auttanut vainajaa tai muuten ollut hänen elämässään poikkeuksellisen tiiviisti mukana.
Pelkkä serkkusuhde ei riitä. Tavallinen sukulaisten välinen yhteydenpito ei vielä tee serkusta henkilöä, jolle valtiolle mennyt omaisuus pitäisi luovuttaa.
Hakemuksen ratkaisu ei myöskään tapahdu heti kuoleman jälkeen. Omaisuuden jakamisesta voidaan päättää aikaisintaan, kun kuolemasta on kulunut vuosi.
Jos omaisuutta tämän menettelyn kautta myöhemmin annetaan henkilölle, jolle siitä syntyy perintöveroa, verovelvollisuus alkaa Valtiokonttorin luovutuspäätöksen antopäivänä.
Milloin serkun perintövero maksetaan?
Jokainen perinnönsaaja vastaa omasta perintöverostaan. Verohallinnon päätöksestä näkee maksettavan summan, eräpäivät ja maksamiseen tarvittavat tiedot.
Maksuerien määrä riippuu veron suuruudesta:
- alle 500 euron vero maksetaan yhdessä erässä
- vähintään 500 euron vero jaetaan kahteen erään.
Ensimmäinen eräpäivä tulee noin kolme kuukautta verotuspäätöksen tekemisen jälkeen. Toinen erä erääntyy kaksi kuukautta ensimmäisen jälkeen.
Poikkeuksena ovat tietyt yrityksen tai maatilan jatkamiseen liittyvät tilanteet. Jos edellytykset täyttyvät ja verosta vähintään 1 700 euroa kohdistuu jatkettavaan yritykseen tai maatilaan, maksuaikaa voi saada enintään 10 vuosittaiseen erään.
Tavallinen serkulle testamentattu rahasumma, asunto tai kesämökki ei siis itsessään tuo tällaista pidennettyä maksuaikaa.
Laske oma saantosi, älä koko kuolinpesää
Serkun perintöveroa arvioitaessa ei kannata aloittaa koko kuolinpesän arvosta. Ratkaiseva summa on se verotettava saanto, joka kuuluu juuri serkulle.
Jos testamentissa on määrätty tietty rahasumma, lähtökohtana on tämä saanto. Yleistestamentissa tarkastellaan serkun osuutta jäämistöstä. Jos taas kyse on legaatista, vero määräytyy serkulle annetun yksilöidyn omaisuuden arvon perusteella.
Kun verotettavan saannon arvo on selvillä, syötä se perintöverolaskuriin ja valitse veroluokka II. Näet arvion verosta sekä sen, mille vuoden 2026 veroportaalle summa sijoittuu.
Lue myös: perintövero ystävälle ja perintövero lapselle.
Laskurin rajaus: Laskuri antaa arvion syöttämäsi verotettavan perintöosuuden, valitun veroluokan ja laskurissa huomioitavien vähennysten perusteella. Se ei ratkaise testamentin tulkintaa eikä huomioi automaattisesti kaikkia yksittäiseen kuolinpesään liittyviä tekijöitä, kuten hallintaoikeusvähennystä tai aiempien lahjojen vaikutusta. Lopullinen vero määräytyy Verohallinnon päätöksessä.
Lue, miten sivuston verotiedot tarkistetaan ja päivitetään: toimitusperiaatteet ja lähteet.
