Tiedot tarkistettu 6.10.2026.
Lyhyesti: Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa kootaan vainajan varat, velat ja perilliset. Perukirja on tilaisuudessa laadittu asiakirja, ja se on samalla perintöverotuksen veroilmoitus. Perunkirjoitus on pidettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perukirja lähetetään Verohallintoon 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta, ja sen tietojen perusteella Verohallinto laskee jokaisen perillisen perintöveron.
Perunkirjoitus ja perukirja – muistilista perintöverotusta varten
Tämä opas auttaa kokoamaan perunkirjoitusta ja perintöverotusta varten tarvittavat tiedot. Aloita määräajoista, käytä sitten muistilistaa ja lue tarvittaessa tarkemmat ohjeet arvostamisesta, lahjoista ja hallintaoikeudesta. Perukirja on tehtävä aina, myös silloin, kun vainajalta jäi vain velkaa.
Perunkirjoituksen ja perukirjan määräajat
Määräaikoja on kaksi, ja ne lasketaan eri hetkistä. Perunkirjoituksen määräaika alkaa kuolemasta. Perukirjan toimittamisen määräaika alkaa vasta perunkirjoituksesta.
| Vaihe | Määräaika | Lisäaika |
|---|---|---|
| Perunkirjoitus pidetään | 3 kuukauden kuluessa kuolemasta | Haetaan Verohallinnolta ennen kuin 3 kuukautta kuolemasta on kulunut |
| Perukirja lähetetään Verohallintoon | 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta | Haetaan Verohallinnolta ennen kuin 1 kuukausi perunkirjoituksesta on kulunut |
| Täydennysperukirja laaditaan, jos löytyy uusia varoja tai velkoja | 1 kuukauden kuluessa siitä, kun tieto saatiin | Toimitetaan Verohallintoon 1 kuukauden kuluessa laatimisesta |
Esimerkki: Jos kuolinpäivä on 10.3.2026, perunkirjoitus on pidettävä viimeistään 10.6.2026. Jos perunkirjoitus pidetään 2.6.2026, perukirjan on oltava Verohallinnossa viimeistään 2.7.2026.
Lisäajan hakeminen. Lisäaikaa haetaan OmaVerossa kohdasta Perintöveron toiminnot – Lisäaika perunkirjoitukseen tai perukirjan toimittamiseen. Jos et voi asioida sähköisesti, käytä lomaketta 3626. Lisäaikaa myönnetään vain perustellusta syystä, esimerkiksi pesän laadun vuoksi (perintökaaren 20 luvun 1 §). Perunkirjoituksen lisäaika ei pidennä perukirjan määräaikaa: perukirja on silti lähetettävä 1 kuukauden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus on pidetty.
Myöhässä annetusta tai puutteellisesta perukirjasta voidaan määrätä myöhästymismaksu tai veronkorotus. Säännöt ovat Verohallinnon sivulla Perukirja myöhässä, puutteellinen, virheellinen tai antamatta.
Tuleva muutos ei ole vielä voimassa. Hallituksen esityksessä HE 107/2026 ehdotetaan perunkirjoituksen määräajan pidentämistä 6 kuukauteen ja siirtymistä perintöveroilmoitukseen. Ehdotetuksi voimaantulopäiväksi on esitetty 1.2.2027. Esitys oli 6.10.2026 eduskunnan käsittelyssä. Siihen asti noudatetaan edellä kerrottuja määräaikoja.
Muistilista: mitä tietoja ja asiakirjoja tarvitaan?
Lista on jaettu seitsemään ryhmään. Tarkista aina -kohdat käydään läpi jokaisessa perunkirjoituksessa, mutta asiakirjoja tarvitaan vain siitä omaisuudesta ja niistä veloista, joita vainajalla oli. Tilanteen mukaan -kohdat koskevat vain pesiä, joissa on esimerkiksi leski, testamentti tai aiempia lahjoja. Voit rastittaa kohdat ja tulostaa listan.
Käytä listaa tietojen keräämiseen ennen perunkirjoitusta. Jokaisessa ryhmässä kerrotaan, mitä selvitetään ja mistä tiedon tavallisesti saa.
Muistilista ei ole valmis perukirja eikä perukirjamalli, eikä se kata kaikkia tilanteita. Rastit ovat vain sinun apunasi: ne eivät tallennu mihinkään ja häviävät, kun suljet sivun.
Tarkista aina Tarkista, koskeeko kohta vainajaa. Kokoa tiedot olemassa olevasta omaisuudesta ja veloista. Rastita kohta, kun olet selvittänyt asian, myös silloin kun kyseistä omaisuutta tai velkaa ei ole.
Tilanteen mukaan Tarvitaan vain, jos asia koskee pesää.
1. Vainaja, osakkaat ja sukuselvitys
Selvitä, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Sukuselvityksen saa Digi- ja väestötietovirastosta tai evankelis-luterilaisesta tai ortodoksisesta seurakunnasta. Tilaa sukuselvitys ajoissa ja tarkista ajantasainen käsittelyaika DVV:n sivulta.
Tarkista aina
Tilanteen mukaan
2. Varat ja niiden arvot kuolinpäivänä
Merkitse jokainen omaisuuserä käypään arvoon kuolinpäivänä. Tiedot saa yleensä pankeista, arvopaperivälittäjältä, isännöitsijältä, kiinteistönvälittäjän arviosta ja vainajan omista papereista.
Tarkista aina
Tilanteen mukaan
3. Velat ja vähennettävät kulut
Pyydä velkojilta saldot kuolinpäivältä ja kokoa laskut. Säilytä tositteet perukirjan kanssa. Verohallinnolle lähetettävään kopioon niitä ei yleensä liitetä.
Tarkista aina
Tilanteen mukaan
4. Puoliso, avio-oikeus ja aiempi ositus
Tarvitaan, jos vainaja oli naimisissa tai itse leski. Tiedot saa lesken pankeista ja papereista, avioehtosopimuksesta sekä aiemmista perukirjoista ja osituskirjoista.
Tilanteen mukaan
5. Testamentti ja muut asiakirjat
Testamentti voi löytyä vainajan papereista, pankin tallelokerosta, lakitoimistosta tai testamentin todistajilta. Verohallintoon toimitetaan vain kopiot.
Tilanteen mukaan
6. Ennakkoperinnöt ja aiemmat lahjat
Tiedot löytyvät lahjakirjoista, lahjaveropäätöksistä ja tiliotteista. Lahjat merkitään perukirjaan, vaikka niistä ei olisi tarvinnut antaa lahjaveroilmoitusta.
Tilanteen mukaan
7. Hallintaoikeus ja muut verotukseen vaikuttavat tiedot
Nämä tiedot vaikuttavat perillisten verotettavaan osuuteen tai veron maksamiseen. Kirjaa ne perukirjaan, jotta Verohallinto voi ottaa ne huomioon.
Tilanteen mukaan
Verohallinnolle lähetettävään perukirjan kopioon ei yleensä tarvitse liittää saldotodistuksia, kulutositteita, sukuselvitystä eikä toisen perukirjan kopiota. Säilytä nämä asiakirjat perukirjan kanssa muita käyttötarkoituksia ja mahdollisia lisäselvityksiä varten. Verohallinnon mukaan kuitit ja tositteet kannattaa säilyttää 6 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona perinnönjättäjä kuoli.
Omaisuuden arvostaminen: käypä arvo kuolinpäivänä
Perintövero lasketaan omaisuuden käyvästä arvosta sinä päivänä, jona perinnönjättäjä kuoli (perintö- ja lahjaverolain 9 §). Käypä arvo tarkoittaa omaisuuden todennäköistä myyntihintaa. Perintökaaren 20 luvun 4 §:n mukaan varat ja velat merkitään perukirjaan sellaisina kuin ne olivat kuolinhetkellä.
- Asunnot ja kiinteistöt. Hyvä peruste on kiinteistönvälittäjän arvio tai ajallisesti läheiset vertailukaupat samanlaisista kohteista. Kiinteistöverotuksen verotusarvo ei ole käypä arvo, eikä sitä voi käyttää perintöverotuksessa. Lue lisää oppaasta perityn asunnon arvostaminen.
- Arvopaperit ja rahastot. Arvon saa pankista tai arvopaperivälittäjältä. Jos kuolinpäivältä ei ole arvoa, käytetään lähimmän päivän arvoa.
- Koti-irtaimisto ja arvoesineet. Tavanomaista koti-irtaimistoa ei tarvitse eritellä, jos sen arvo on yhteensä enintään 7 500 euroa. Ennen 1.1.2026 sattuneissa kuolemantapauksissa raja oli 4 000 euroa. Taide- ja arvoesineet eivät kuulu tavanomaiseen irtaimistoon, vaan niiden arvo selvitetään erikseen.
- Metsä- ja maatilat sekä yritykset. Niiden arvostamiseen on omat syventävät ohjeensa Verohallinnon arvostamisohjeiden koontisivulla.
Jos kuolinpesä myy omaisuutta myöhemmin selvästi eri hinnalla kuin perukirjaan on merkitty, toimita kauppakirja Verohallintoon lisäselvityksenä, kuten alempana kerrotaan.
Ennakkoperinnöt, lahjat ja hallintaoikeus
Aiemmat lahjat ja hallintaoikeus muuttavat perillisten verotettavia osuuksia, joten niiden tiedot tarvitaan perukirjaan.
- Ennakkoperintö lisätään perintöverotuksessa saajansa osuuteen riippumatta siitä, milloin se annettiin. Muu lahja lisätään, jos perillinen tai testamentinsaaja sai sen 3 viimeisen vuoden aikana ennen kuolemaa. Aiemmin maksettu lahjavero voidaan vähentää perintöverosta. Molemmat merkitään perukirjaan, vaikka lahjasta ei olisi annettu lahjaveroilmoitusta. Laskelmat ja laskuri ovat oppaassa ennakkoperinnöt ja aiemmat lahjat.
- Hallintaoikeus pienentää omistajaksi tulevan perillisen verotettavaa osuutta. Perukirjaan merkitään, pidättääkö leski hallintaoikeuden yhteiseen kotiin tai onko hallintaoikeus annettu testamentilla. Vähennyksen laskeminen kerrotaan sivulla hallintaoikeusvähennyksen ohje ja laskuri.
Perukirjan toimittaminen ja täydentäminen
Sopikaa perunkirjoituksessa, kuka lähettää perukirjan. Verohallinto tarvitsee siitä vain yhden kopion, ja sen perusteella toimitetaan kaikkien perillisten perintöverotus.
- OmaVerossa: Hoida omia veroasioita – Veroasiat – Perintöveron toiminnot – Perukirjan toimittaminen. Lähettäjä voi olla kuka tahansa, eikä Suomi.fi-valtuutta tarvita. Liitä perukirja ja jokainen liite omana tiedostonaan.
- Postitse, jos sähköinen asiointi ei onnistu: Verohallinto, Perintö- ja lahjaverotus, PL 760, 00052 VERO.
Lähetä Verohallintoon vain kopiot. Perukirjasta kannattaa tehdä useampi allekirjoitettu alkuperäinen kappale, koska sitä tarvitaan esimerkiksi pankissa ja omaisuuden siirroissa. Perukirjaa ei tarvitse vahvistaa Digi- ja väestötietovirastossa, mutta osakasluettelon vahvistamista voi halutessaan hakea.
Jos tietoja puuttuu tai ne muuttuvat lähettämisen jälkeen, toimintatapa riippuu siitä, onko perintöverotuspäätös jo tehty:
- Uusia varoja tai velkoja löytyy: laadi täydennysperukirja 1 kuukauden kuluessa siitä, kun asia selvisi, ja toimita se Verohallintoon 1 kuukauden kuluessa laatimisesta.
- Muu uusi tieto ennen päätöstä, esimerkiksi kauppakirja tai perinnönjakokirja: lähetä se OmaVerossa kohdassa Ositus- ja perinnönjakokirja tai muu lisäselvitys.
- Päätös on jo tehty: verotukseen haetaan muutosta oikaisuvaatimuksella.
Mitä tapahtuu perukirjan jälkeen?
Perukirjan jälkeen etenee kolme erillistä asiaa. Ne eivät odota toisiaan.
| Asia | Mitä tapahtuu |
|---|---|
| Perintöverotuspäätös | Verohallinto käsittelee perukirjan keskimäärin 4–12 kuukaudessa. Jokainen perillinen, jolle tulee maksettavaa, saa oman päätöksen OmaVeroon. Jos veroa ei tule, päätös voidaan lähettää vain kuolinpesän yhteyshenkilölle. |
| Perintöveron maksaminen | Maksuohjeet ovat päätöksessä. Alle 500 euron vero maksetaan kerralla, muuten yleensä kahdessa erässä. Ensimmäinen eräpäivä on noin 3 kuukauden kuluttua päätöksestä. Perintövero on henkilökohtainen, eivätkä osakkaat vastaa toistensa verosta. |
| Perinnönjako | Pesän voi jakaa heti perunkirjoituksen ja mahdollisen osituksen jälkeen, eikä verotuspäätöstä tarvitse odottaa. Jaosta laaditaan perinnönjakokirja, ja siitä lähetetään kopio Verohallintoon. Allekirjoittaminen ja mahdollinen lupa riippuvat siitä, miten jako tehdään. Ne kerrotaan taulukon alla. |
Perinnönjaon tekotapa vaikuttaa allekirjoituksiin ja lupiin:
- Osakkaiden sopima jako. Osakkaat allekirjoittavat jakokirjan, ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi (perintökaaren 23 luvun 9 §). Jos osakas on alaikäinen tai hänellä on edunvalvoja, hänen edunvalvojansa tarvitsee jakoon Digi- ja väestötietoviraston luvan. Lupa tarvitaan myös osittaiseen perinnönjakoon ja pelkkien rahavarojen jakamiseen.
- Pesänjakajan toimittama jako. Jos käräjäoikeus on määrännyt pesään pesänjakajan ja tämä toimittaa jaon, pesänjakaja allekirjoittaa jakokirjan. Tällaiseen jakoon ei tarvita Digi- ja väestötietoviraston lupaa (laki holhoustoimesta, 34 §).
- Edunvalvojan esteellisyys. Jos edunvalvoja on esteellinen, hänelle tarvitaan sijainen edustamaan päämiestä perinnönjaossa. Sopimusjaossa sijainen hakee tarvittavan DVV:n luvan. Sijaisen tarve on erillinen asia siitä, tarvitaanko itse jakoon lupa.
Kun perintöosuutesi on selvillä, voit arvioida perintöveron määrän laskurilla. Jos veron maksaminen tuntuu vaikealta, lue opas perintöveron maksaminen.
Lähteet
Tiedot on tarkistettu alla olevista lähteistä 6.10.2026.
Verohallinnon ohjeet
- Verohallinto: Perunkirjoitus ja perukirja
- Verohallinto: Näin lähetät perukirjan Verohallintoon
- Verohallinto: Näin täydennät perukirjan tietoja lähettämisen jälkeen
- Verohallinto: Omaisuuden arvon määrittäminen
- Verohallinto: Perintöverotuspäätös ja Maksuohjeet
- Verohallinto: Ositus, perinnönjako ja kuolinpesän lakkaaminen
DVV:n ohjeet
- Digi- ja väestötietovirasto: Sukuselvitys
- Digi- ja väestötietovirasto: Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
