Perintövero 2026
Perintövero Suomessa 2026 – näin vero määräytyy
Perintövero lasketaan oman perintöosuutesi arvon, veroluokan ja mahdollisten vähennysten perusteella. Tällä sivulla käymme läpi perintöveron perusteet, veroasteikot, vähennykset ja käytännön esimerkit euroissa – ja voit siirtyä laskemaan oman arviosi heti.
Perintöveron tärkeimmät asiat lyhyesti
Alle 30 000 € ei yleensä perintöveroa
Jos oma perintöosuutesi jää alle 30 000 euron, perintöveroa ei yleensä tarvitse maksaa. Raja koskee tilanteita, joissa kuolinpäivä on 1.1.2026 tai sen jälkeen. Aiemmin raja oli 20 000 euroa.
Veroluokka vaikuttaa veron määrään merkittävästi
I veroluokan lähiomaiset maksavat selvästi vähemmän veroa kuin II veroluokan perilliset. Esimerkiksi 100 000 euron perinnöstä ero on yli 10 000 euroa.
Laskuri näyttää suuntaa-antavan arvion
Perintöverolaskuri auttaa hahmottamaan veron suuruusluokan nopeasti. Se huomioi laskurissa valittavat vähennykset, mutta lopullinen vero määräytyy Verohallinnon päätöksessä perukirjan tietojen perusteella.

Mitä perintövero tarkoittaa käytännössä?
Perintövero on henkilökohtainen vero, jota maksetaan perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta. Veroa maksetaan kaikenlaisesta omaisuudesta: rahasta, asunnoista, sijoituksista, metsätiloista ja jopa arvokkaammasta koti-irtaimistosta. Verotus ei perustu koko kuolinpesän arvoon, vaan siihen osuuteen, joka tulee juuri sinulle
Perintöveron määrään vaikuttavat ennen kaikkea kolme tekijää: perintöosuuden arvo euroissa, sukulaisuussuhde vainajaan (veroluokka) ja mahdolliset vähennykset. Vuonna 2026 perintöveroa ei yleensä tarvitse maksaa, jos oman perintöosuuden arvo jää alle 30 000 euron ja kuolinpäivä on 1.1.2026 tai sen jälkeen. Perukirjaan ei yleensä tarvitse eritellä tavanomaista koti-irtaimistoa, jos sen yhteisarvo on enintään 7 500 euroa. Arvokkaat taide-esineet, antiikki ja keräilyesineet arvioidaan kuitenkin erikseen.
Käytännössä perintöverotus alkaa perunkirjoituksesta, jossa laaditaan perukirja vainajan varoista, veloista ja perillisistä. Perukirjan tiedot toimitetaan Verohallinnolle, ja niiden perusteella jokainen perillinen saa oman perintöverotuspäätöksensä. Perintöveroa kannattaa arvioida laskurilla jo etukäteen, mutta lopullinen vero määräytyy aina virallisen päätöksen perusteella.
Perintöveroluokat I ja II: kuka kuuluu kumpaan?
Perintöveron määrään vaikuttaa perintöosuuden arvon lisäksi se, kuuluuko perinnönsaaja veroluokkaan I vai II. Valitse veroluokka laskurissa aina sukulaisuussuhteen perusteella, koska se ratkaisee käytettävän perintöverotaulukon.
Veroluokka I: lähimmät omaiset
Kuulut veroluokkaan I esimerkiksi silloin, jos olet:
- perinnönjättäjän aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli
- perillinen suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa, kuten lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi
- aviopuolison tai entisen aviopuolison perillinen suoraan alenevassa polvessa, esimerkiksi puolison lapsi
- perinnönjättäjän kihlakumppani, jos saat perintökaaren mukaisen avustuksen
- avopuoliso tietyissä tilanteissa, jos olet ollut aiemmin avioliitossa perinnönjättäjän kanssa tai teillä on tai on ollut yhteinen lapsi
Adoptiolapset ja adoptiovanhemmat rinnastetaan verotuksessa biologisiin sukulaisiin. Veroluokassa I perintöverotus on yleensä kevyempi kuin veroluokassa II.
Veroluokka II: muut perinnönsaajat
Veroluokkaan II kuuluvat muut perinnönsaajat eli muut sukulaiset ja suvun ulkopuoliset henkilöt. Käytännössä tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi sisarukset, tädit, sedät, serkut sekä ystävät ja muut testamentinsaajat, jotka eivät kuulu veroluokkaan I.
Veroluokassa II vero on yleensä suurempi kuin veroluokassa I samalla perintöosuuden arvolla. Siksi veroluokan tunnistaminen kannattaa tehdä huolellisesti ennen veron laskemista.
Perintöverotaulukko 2026 lyhyesti
Vuonna 2026 alle 30 000 euron verotettavasta perintöosuudesta ei määrätä perintöveroa. Veroluokassa I veroasteikko on 7–19 prosenttia ja veroluokassa II 19–33 prosenttia. Oikea veroluokka määräytyy perinnönsaajan ja perinnönjättäjän välisen suhteen perusteella.
| Veroluokka | Tyypillisiä perinnönsaajia | Veroasteikko 2026 |
|---|---|---|
| I | Puoliso, lapset, lapsenlapset ja vanhemmat | 7–19 % |
| II | Sisarukset, muut sukulaiset ja testamentinsaajat | 19–33 % |
Katso kaikki veroportaat, vakioerät ja laskukaavat sivulta Perintöverotaulukko 2026. Valmiit verot yleisimmille perintösummille löydät vertailusta perintöveron määrä eri summilla vuonna 2026.
Perintöveron vähennykset ja verovapaudet
Perintöverotuksessa on vähennyksiä ja verovapaita rajoja, jotka voivat pienentää verotettavaa perintöosuutta tai poistaa perintöveron kokonaan. Perintöveroa ei määrätä, jos verotettava perintöosuus jää alle 30 000 euron.
Puolisovähennys 90 000 €
Perinnönsaaja voi tehdä 90 000 euron puolisovähennyksen, jos perinnön saa eloonjäänyt aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli. Vähennys tehdään ennen perintöveron laskemista ja se pienentää verotettavaa perintöosuutta.
Esimerkki: Jos puoliso perii 100 000 €, puolisovähennyksen jälkeen verotettavaa jää 10 000 €. Perintöveroa ei määrätä, koska verotettava perintöosuus jää alle 30 000 euron.
Alaikäisyysvähennys 60 000 €
Alaikäisyysvähennys on 60 000 euroa. Vähennys voi tulla kyseeseen alle 18-vuotiaalle perilliselle, joka on perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa ja perimysjärjestyksessä lähinnä perittävä. Vähennys tehdään ennen perintöveron laskemista.
Esimerkki: Jos 17-vuotias perillinen saa perintöä 80 000 €, alaikäisyysvähennyksen jälkeen verotettavaa jää 20 000 €. Perintöveroa ei määrätä, koska verotettava perintöosuus jää alle 30 000 euron.
Tavanomainen koti-irtaimisto 7 500 € asti
Tavanomainen koti-irtaimisto on perintöverotuksessa verovapaata siltä osin kuin sen arvo on enintään 7 500 €. Perukirjaan ei yleensä tarvitse eritellä koti-irtaimistoa, jos sen yhteisarvo jää enintään 7 500 euroon. Taide- ja arvoesineet sekä arvokkaat kokoelmat eivät kuulu tavanomaiseen koti-irtaimistoon, vaan ne arvioidaan erikseen käypään arvoon.
Jos tavanomaisen koti-irtaimiston arvo ylittää 7 500 €, perintöveroa maksetaan yleensä vain 7 500 € ylittävästä osasta.

Perunkirjoitus 2026: vaiheet ja määräajat
Perintöverotus alkaa perunkirjoituksesta. Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä tiedot perillisistä ja mahdollisesta testamentista, ja näiden tietojen perusteella Verohallinto määrää perintöveron.
Alta löydät perunkirjoituksen tärkeimmät määräajat ja päävaiheet sekä lyhyen yhteenvedon perintöverotuspäätöksestä ja maksamisesta.
Perunkirjoitus ja määräajat
Perunkirjoitus toimitetaan yleensä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Kun perukirja on laadittu, se lähetetään Verohallintoon 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Perukirjaan merkitään varat, velat, perilliset ja mahdollinen testamentti. Näiden tietojen pohjalta muodostuvat perintöosuudet.
Perintöverotuspäätös
Verohallinto antaa jokaiselle perinnönsaajalle perintöverotuspäätöksen perukirjan tietojen perusteella. Päätöksessä näkyvät veron määrä, sovellettu veroluokka, hyväksytyt arvot ja huomioidut vähennykset. Perukirjan käsittely kestää keskimäärin 6–12 kuukautta. Jos päätöksessä on virhe, voit hakea siihen oikaisua päätöksen muutoksenhakuohjeen mukaan.
Eräpäivät ja viivästyskorko
Perintövero maksetaan päätöksessä olevilla maksutiedoilla, eräpäivillä ja viitteillä. Vero maksetaan yhdessä erässä, jos summa on alle 500 euroa. Jos vero on 500 euroa tai enemmän, se on yleensä jaettu kahteen erään. Jos maksu myöhästyy, verolle kertyy viivästyskorkoa eräpäivästä alkaen.
Ennen kuin lasket perintöveron: tarkista nämä
-
Arvio riittää alkuun
Jos perukirja ei ole vielä valmis, voit laskea ensin arvion ja tarkentaa luvut myöhemmin.
-
Nettosumma ratkaisee
Velat ja vähennyskelpoiset kulut pienentävät yleensä verotettavaa perintöosuutta.
-
Erityistilanteet
Hallintaoikeus, yritysvarallisuus tai aiemmat lahjat ja ennakkoperintö voivat vaikuttaa verotukseen. Tarkista tarvittaessa ohjeet ennen johtopäätöksiä.

Perintöveron maksaminen 2026
Perintöveron maksutiedot ja eräpäivät löydät perintöverotuspäätöksestä ja OmaVerosta. Käytä aina päätöksessä olevaa viitenumeroa ja tilinumeroa, jotta maksu kohdistuu oikein.
Maksuerät ja eräpäivät
Perintöveron määrä vaikuttaa maksueriin:
- Vero maksetaan kerralla, jos summa on alle 500 €.
- Vero on jaettu kahteen maksuerään, jos summa on 500 € tai enemmän.
- Maksueriä voi kuitenkin olla enintään 10, jos verosta vähintään 1 700 € tulee maatilasta tai muusta yrityksestä, jonka toimintaa perinnönsaaja jatkaa.
Eräpäivät määräytyvät yleensä näin:
- 1. eräpäivä on noin 3 kuukauden kuluttua siitä, kun verotuspäätös on tehty.
- 2. eräpäivä on 2 kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä.
Voit maksaa molemmat perintöveron erät yhtenä maksuna samalla kertaa, kun käytät perintöveron viitettä.
Jos maksu myöhästyy: viivästyskorko ja perintä
Jos maksat perintöveron eräpäivän jälkeen, sinun täytyy maksaa myös viivästyskorkoa. Perintöveron viivästyskoron korkoprosentti määräytyy korkolain mukaisen viitekoron mukaan, johon lisätään 2 prosenttiyksikköä. Vuonna 2026 huojennettu viivästyskorko on 4,5 %.
Jos perintövero jää maksamatta, saat maksukehotuksia ennen kuin vero voidaan siirtää perintään ja edelleen ulosottoon. Viivästyskorko kertyy eräpäivästä alkaen siihen saakka, kun vero on maksettu.
Muutoksenhaku ja maksuvelvollisuus
Vero pitää maksaa eräpäivään mennessä, vaikka hakisit muutosta perintöverotukseen oikaisuvaatimuksella tai valittamalla. Voit kuitenkin hakea täytäntöönpanon keskeyttämistä, mutta keskeytyksen aikana verolle kertyy normaalisti viivästyskorkoa.
Käytännön esimerkkejä – paljonko perintöveroa maksetaan?
Perintöveron suuruus vaihtelee merkittävästi tilanteesta riippuen. Seuraavat esimerkit näyttävät, miten veroluokka, vähennykset ja perillisten lukumäärä vaikuttavat lopputulokseen.
Sama summa, eri veroluokka
Lapsi saa 50 000 euroa perintöä vanhemmaltaan (I veroluokka): porras 40 000 – 60 000 €, vero 800 + (50 000 − 40 000) × 10 % = 1 800 euroa. Jos sama 50 000 euroa menee esimerkiksi sedälle tai ystävälle (II veroluokka): vero 2 000 + (50 000 − 40 000) × 25 % = 4 500 euroa. Ero on 2 700 euroa, vaikka perintösumma on täsmälleen sama.
Puolisovähennys pienentää veroa merkittävästi
Puoliso saa perintönä 120 000 euroa (I veroluokka, puolisovähennys 90 000 €). Verotettava osuus: 120 000 − 90 000 = 30 000 euroa. Vuoden 2026 taulukolla 30 000 euron vero on 100 euroa. Ilman puolisovähennystä vero olisi 10 600 euroa – vähennys säästää yli 10 000 euroa.
Perillisten lukumäärä keventää progressiota
Kuolinpesän arvo on 210 000 euroa ja kolme lasta perii sen tasan. Yhden perillisen osuus on 70 000 euroa (I veroluokka): vero 2 800 + (70 000 − 60 000) × 13 % = 4 100 euroa per henkilö. Yhteensä kolmelta perilliseltä 12 300 euroa. Jos perillisiä olisi vain yksi, vero 210 000 eurosta olisi 22 600 euroa – yli 10 000 euroa enemmän.
Näiden esimerkkien vuoksi perintöveroa kannattaa arvioida aina oman tilanteen perusteella. Sama omaisuus voi johtaa hyvin erilaiseen veroon riippuen veroluokasta, vähennyksistä ja perillisten lukumäärästä.
Voiko perintöveroa pienentää?
Perintöveroa voi joissakin tilanteissa pienentää laillisesti. Käytännössä kyse on siitä, että verotuksessa huomioidaan kaikki tilanteeseen kuuluvat vähennykset ja tiedot oikein. Puolisovähennys (90 000 €) ja alaikäisyysvähennys (60 000 €) voivat keventää veroa merkittävästi, ja hallintaoikeusvähennys voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun leskelle jää hallintaoikeus asuntoon.
Ennakoiva suunnittelu voi myös vaikuttaa perintöverotukseen. Elinaikaiset lahjoitukset pienentävät kuolinpesän arvoa – vuodesta 2026 alkaen alle 7 500 euron lahja samalta antajalta kolmen vuoden aikana on verovapaa. Testamentilla omaisuutta voi jakaa useammalle saajalle, jolloin yksittäiset perintöosuudet pienenevät ja progressiivinen verotus kevenee.
On kuitenkin hyvä muistaa, että lahjoitukset eivät ole automaattinen keino pienentää perintöveroa. Jos lahja on ennakkoperintöä, se huomioidaan perintöverotuksessa. Vaikka lahjaa ei olisi määritelty ennakkoperinnöksi, se voidaan ottaa huomioon, jos lahja on saatu enintään 3 vuotta ennen lahjanantajan kuolemaa.
Käytännössä paras tapa välttää virheitä on varmistaa, että perukirjan tiedot, omaisuuden arvot ja vähennykset ovat oikein. Monimutkaisemmissa tilanteissa veroasiantuntijan tai perintöoikeuteen perehtyneen lakimiehen konsultointi on suositeltavaa.
Luotettavuus ja rajaukset: lähteet ja laskurin tarkkuus
Mihin tämän sivun tiedot perustuvat?
Tämän sivun sisältö ja perintöverolaskurin laskentasäännöt perustuvat Suomessa voimassa olevaan perintö- ja lahjaverotusta koskevaan lainsäädäntöön sekä Verohallinnon ohjeisiin. Vuoden 2026 muutokset on huomioitu virallisten lähteiden mukaisesti.
Mitä perintöverolaskuri huomioi laskennassa?
Laskuri laskee arvion perintöverosta perintöosuuden arvon ja valitun veroluokan perusteella perintöverotaulukon portaita käyttäen. Lisäksi laskuri huomioi:
- veroluokan (I tai II)
- 30 000 euron verovapaan alarajan (kun kuolinpäivä on 1.1.2026 tai myöhemmin)
- valitsemasi yhden vähennyksen (puolisovähennys tai alaikäisyysvähennys)
Mitä laskuri ei huomioi?
Laskuri ei huomioi kaikkia tilanteita, jotka voivat vaikuttaa verotettavaan arvoon tai veron määrään. Esimerkkejä:
- hallintaoikeusjärjestelyt
- yritys- tai maatilavarallisuuteen liittyvät erityissäännöt ja huojennukset
- aiemmat lahjat ja ennakkoperintö
- velat ja vähennyskelpoiset kulut, jos niitä ei ole huomioitu syötteissä
- perukirjan omaisuuserien arvostuksen yksityiskohdat ja tapauskohtaiset poikkeukset
- testamentin erityisehdot ja muut perunkirjan yksityiskohdat
Miksi tulos voi muuttua, kun tiedot täsmentyvät?
Tulos voi muuttua, jos perukirjan arvot täsmentyvät tai jos mukaan tulee velkoja ja vähennyskelpoisia kuluja. Myös erityistilanteet, kuten hallintaoikeus tai aiemmat lahjat, voivat vaikuttaa siihen, miten verotettava arvo muodostuu.
Rajaukset ja vastuunrajoitus
Tämä sivu ja laskuri ovat yleisluonteinen apuväline. Ne eivät ole juridisesti sitovaa neuvontaa. Lopullinen perintövero määräytyy Verohallinnon perintöverotuspäätöksessä perukirjan tietojen perusteella.
Tietolähteet
Verohallinto (vero.fi): perintöverotus, perintöverolaskuri, vähennykset ja verovapaat rajat, perintöveron maksaminen ja muutoksenhaku.
Perintö- ja lahjaverolaki.
Usein kysytyt kysymykset perintöverosta
Perintövero on henkilökohtainen vero. Jokainen perillinen tai testamentinsaaja maksaa veroa omasta perintöosuudestaan, ei koko kuolinpesän yhteisestä summasta. Veron määrä riippuu oman osuuden arvosta ja veroluokasta.
Kyllä. Perukirja pitää tehdä aina, vaikka vainajalta ei olisi jäänyt omaisuutta tai vaikka velkaa olisi enemmän kuin varoja. Perukirja toimii sekä veroilmoituksena Verohallinnolle että asiakirjana, jota tarvitaan monien käytännön asioiden hoitamiseen.
Perunkirjoitus pitää yleensä toimittaa 3 kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja pitää toimittaa Verohallinnolle 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Tarvittaessa lisäaikaa voi hakea Verohallinnolta.
Kun kuolinpäivä on 1.1.2026 tai sen jälkeen, alle 30 000 euron perintöosuudesta ei yleensä tarvitse maksaa perintöveroa. Lisäksi puolisovähennys (90 000 €) tai alaikäisyysvähennys (60 000 €) voi pudottaa verotettavan osuuden alarajan alle, jolloin veroa ei synny.
Kyllä voi. Jos lahja on ennakkoperintöä, se huomioidaan perintöverotuksessa. Vaikka lahjaa ei olisi määrätty ennakkoperinnöksi, se voidaan silti ottaa huomioon, jos lahja on saatu enintään 3 vuotta ennen lahjanantajan kuolemaa.
Alle 500 euron perintövero maksetaan yhdessä erässä. Tätä suurempi vero jaetaan yleensä kahteen maksuerään. Ensimmäinen erä erääntyy noin kolmen kuukauden kuluttua verotuspäätöksestä ja toinen kaksi kuukautta myöhemmin. Eräpäivät näkyvät verotuspäätöksessä ja OmaVerossa.
Veroluokka määräytyy sukulaisuussuhteen perusteella ja vaikuttaa suoraan veroprosentteihin. Veroluokassa I vero on yleensä pienempi kuin veroluokassa II samalla perintöosuudella.
Veroluokkaan I kuuluvat esimerkiksi aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli sekä suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa olevat perilliset (lapsi, lapsenlapsi, vanhempi, isovanhempi). Adoptiolapset ja adoptiovanhemmat rinnastetaan verotuksessa biologisiin sukulaisiin. Tietyissä tilanteissa myös avopuoliso voidaan rinnastaa puolisoon.
Veroluokkaan II kuuluvat muut perinnönsaajat, kuten kaukaisemmat sukulaiset ja suvun ulkopuoliset henkilöt. Käytännössä tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi sisarus, täti, setä, serkku sekä ystävä tai muu testamentinsaaja, joka ei kuulu veroluokkaan I.
Jos perintöosuus jää alle 30 000 euron, veroa ei yleensä määrätä. Kun raja ylittyy, vero lasketaan perintöverotaulukon portaan mukaan koko verotettavasta perintöosuudesta. Alarajaa ei vähennetä erikseen ennen laskentaa.
Perintöverotuksessa voidaan huomioida esimerkiksi puolisovähennys (90 000 €) ja alaikäisyysvähennys (60 000 €), jos edellytykset täyttyvät. Vähennykset tehdään ennen veron laskemista perintöverotaulukon mukaan.
Tavanomainen koti-irtaimisto on verovapaata 7 500 euroon asti. Jos arvo ylittää rajan, verotukseen otetaan yleensä mukaan ylimenevä osa. Poikkeuksellisen arvokkaat esineet voidaan arvioida erikseen.
Yhteenveto perintöverosta vuonna 2026
Perintöveron määrä riippuu ennen kaikkea oman perintöosuuden arvosta, veroluokasta ja mahdollisista vähennyksistä. Vuonna 2026 alle 30 000 euron perintöosuudesta ei yleensä tarvitse maksaa veroa, kun kuolinpäivä on 1.1.2026 tai sen jälkeen. I veroluokan lähiomaiset maksavat huomattavasti vähemmän kuin II veroluokan perilliset – esimerkiksi 100 000 euron perinnöstä ero on yli 10 000 euroa. Puolisovähennys (90 000 €) ja alaikäisyysvähennys (60 000 €) voivat pienentää veroa merkittävästi tai poistaa verovelvollisuuden kokonaan.
Oma tilanne kannattaa arvioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Perintöverolaskuri antaa nopeasti suuntaa-antavan arvion veron suuruudesta. Lopullinen vero määräytyy Verohallinnon päätöksessä perukirjan tietojen pohjalta.
Lue myös, miten sivuston verotiedot tarkistetaan ja päivitetään: toimitusperiaatteet ja lähteet.

