Perintövero puolisolle: näin lesken perintövero lasketaan vuonna 2026

Puolison kuolema on elämän raskaimpia kokemuksia. Surun keskellä leski joutuu kuitenkin käsittelemään myös taloudellisia kysymyksiä, joista yksi keskeisimmistä on perintövero puolisolle. Paljonko veroa pitää maksaa, kun perii omaisuutta puolisoltaan? Perintöverotus Suomessa kohtelee puolisoa muita perillisiä edullisemmin, sillä leskellä on oikeus merkittävään puolisovähennykseen. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten perintöveron määrä lasketaan lesken perintöosuudesta, kun perinnönjättäjä on kuollut 1.1.2026 tai sen jälkeen.

Lyhyesti: Puoliso kuuluu perintöverotuksessa I veroluokkaan, ja puolisovähennykseen oikeutettu leski saa 90 000 euron puolisovähennyksen. Vuonna 2026 alle 30 000 euron verotettavasta perintöosuudesta ei mene perintöveroa. Käytännössä puoliso voi periä alle 120 000 euroa ilman perintöveroa. Jos perintöosuus on tasan 120 000 euroa, veroa tulee 100 euroa.

Mitä perintövero puolisolle tarkoittaa?

Perintövero puolisolle tarkoittaa veroa, jonka leski maksaa valtiolle puolisoltaan perimästään omaisuudesta. Puoliso kuuluu perintöverotuksessa I veroluokkaan, jossa veroprosentit ovat matalimmat. Lisäksi puolisovähennykseen oikeutettu leski saa 90 000 euron puolisovähennyksen, joka tehdään veronalaisesta perintöosuudesta ennen veron laskemista.

Puolisovähennys koskee aviopuolisoa ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolta. Myös avopuoliso voi tietyissä tilanteissa kuulua I veroluokkaan ja saada puolisovähennyksen, jos hänet rinnastetaan verotuksessa puolisoon. Tämä voi koskea esimerkiksi avopuolisoa, jolla on tai on ollut perinnönjättäjän kanssa yhteinen lapsi tai joka on aiemmin ollut avioliitossa perinnönjättäjän kanssa.

On hyvä muistaa, että perintövero määrätään aina yksittäisen perinnön- tai testamentinsaajan osuudesta, ei kuolinpesän kokonaisarvosta. Puolison perintöosuus riippuu siitä, onko vainaja tehnyt testamentin, ja siitä, miten avio-oikeus ja perimysjärjestys vaikuttavat omaisuuden jakoon.

Puolison erityisasema perintöoikeudessa

Leskellä on perintöverotuksen lisäksi erityissuojaa perintöoikeudessa. Leski voi tietyin edellytyksin pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon hallinnassaan, vaikka perilliset vaatisivat perinnönjakoa. Tämä hallintaoikeus voi vaikuttaa merkittävästi myös muiden perillisten perintöverotukseen.

Miten perintövero lasketaan puolison perintöosuudesta?

Perintöveron laskeminen puolisolle etenee neljässä vaiheessa:

1. Selvitetään puolison perintöosuuden käypä arvo (varat miinus velat ja kulut).
2. Vähennetään puolisovähennys (90 000 €).
3. Tarkistetaan, onko puolisovähennyksen jälkeinen perintöosuus vähintään 30 000 euroa.
4. Lasketaan vero I veroluokan asteikon mukaan.

Veroasteikko 2026, I veroluokka

Arvo (€)	Alarajalla	Vero-%
30 000– 40 000	100 €	7 %
40 000– 60 000	800 €	10 %
60 000– 200 000	2 800 €	13 %
200 000– 1 000 000	21 000 €	16 %
yli 1 000 000	149 000 €	19 %

Vuoden 2026 alusta perintöveron alaraja nousi 30 000 euroon (aiemmin 20 000 €), perintöveron viivästyskorkoa alennettiin ja veroprosentit säilyivät ennallaan. Tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa ei tarvitse eritellä perukirjaan, jos sen arvo on enintään 7 500 euroa.

Laskentakaava on:

Perintövero = vero alarajan kohdalla + veroprosentti × (verotettava osuus − portaan alaraja)

Esimerkkilaskelmia: perintövero puolisolle eri tilanteissa

Esimerkki 1: Puoliso perii 119 999 € (ei veroa)

Marjan puoliso kuolee ja Marja perii 119 999 €.

• Perintöosuus: 119 999 €
• Puolisovähennys: −90 000 €
• Verotettava osuus: 29 999 €
• Verotettava osuus jää alle 30 000 euron rajan
• Perintöveroa ei synny lainkaan

Jos perintöosuus olisi tasan 120 000 €, puolisovähennyksen jälkeen verotettava osuus olisi 30 000 €, jolloin perintöveroa tulisi 100 €. Käytännössä puoliso voi siis periä alle 120 000 euroa ilman perintöveroa puolisovähennyksen ja verovapaan alarajan ansiosta.

Esimerkki 2: Puoliso perii 200 000 €

Annelin perintöosuus puolisonsa jälkeen on 200 000 €.

• Perintöosuus: 200 000 €
• Puolisovähennys: −90 000 €
• Verotettava osuus: 110 000 €
• Porras: 60 000–200 000 €
• Vero alarajalla: 2 800 €
• Ylimenevä osa: 110 000 € − 60 000 € = 50 000 €
• Vero ylimenevästä: 13 % × 50 000 € = 6 500 €
• Perintövero yhteensä: 9 300 €

Ilman puolisovähennystä vero olisi 21 000 €. Puolisovähennys säästää siis 11 700 euroa.

Esimerkki 3: Puoliso perii 500 000 €

Keijon perintöosuus puolisonsa jälkeen on 500 000 €.

• Perintöosuus: 500 000 €
• Puolisovähennys: −90 000 €
• Verotettava osuus: 410 000 €
• Porras: 200 000–1 000 000 €
• Vero alarajalla: 21 000 €
• Ylimenevä osa: 410 000 € − 200 000 € = 210 000 €
• Vero ylimenevästä: 16 % × 210 000 € = 33 600 €
• Perintövero yhteensä: 54 600 €

Ilman puolisovähennystä vero olisi 69 000 €. Säästö on 14 400 euroa.

Esimerkki 4: Puoliso perii 1 000 000 €

Lesken perintöosuus on miljoona euroa.

• Perintöosuus: 1 000 000 €
• Puolisovähennys: −90 000 €
• Verotettava osuus: 910 000 €
• Porras: 200 000–1 000 000 €
• Vero alarajalla: 21 000 €
• Ylimenevä osa: 910 000 € − 200 000 € = 710 000 €
• Vero ylimenevästä: 16 % × 710 000 € = 113 600 €
• Perintövero yhteensä: 134 600 €

Mitkä tekijät vaikuttavat puolison perintöveron määrään?

• Puolisovähennys. Puolisovähennykseen oikeutettu leski saa 90 000 euron vähennyksen veronalaisesta perintöosuudestaan. Vähennys tehdään automaattisesti ennen veron laskemista.
• Perintöosuuden käypä arvo. Omaisuus arvostetaan kuolinhetken markkinahintaan. Erityisesti asunnon, sijoitusten ja kiinteistöjen arvostus vaikuttaa lopputulokseen.
• Avio-oikeus ja tasinko. Avio-oikeuden nojalla suoritettava tasinko ei ole perintöä eikä siitä makseta perintöveroa. Tämä voi pienentää verotettavaa perintöosuutta merkittävästi.
• Testamentti. Keskinäinen testamentti vaikuttaa siihen, saako leski omaisuuden täydellä omistusoikeudella vai hallintaoikeudella. Testamenttityyppi vaikuttaa suoraan perintöveron määrään.
• Hallintaoikeus. Jos leskelle jää vain hallintaoikeus asuntoon, omistusoikeus siirtyy lapsille. Lasten verotettavasta perintöosuudesta vähennetään hallintaoikeuden pääomitettu arvo.
• Ennakkoperinnöt ja aiemmat lahjat. Ennakkoperinnöt sekä muut enintään kolme vuotta ennen kuolemaa annetut lahjat voidaan ottaa huomioon perintöverotuksessa.
• Velat ja kulut. Vainajan velat sekä hautaus- ja perunkirjoituskulut vähennetään pesän varallisuudesta.

Voiko puolison perintöveroa pienentää?

Perintöveroa voi joissain tilanteissa pienentää laillisesti, mutta keinot riippuvat aina perheen tilanteesta, omaisuuden laadusta, testamentista ja siitä, milloin järjestelyt tehdään.

1. Keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Puolisot voivat testamentata toisilleen omaisuuden hallintaoikeuden ja omistusoikeuden suoraan lapsille. Leski saa asua kodissa, mutta ei maksa perintöveroa omistusoikeuden arvosta. Lasten verotettavasta osuudesta vähennetään hallintaoikeuden pääomitettu arvo, joten kokonaisvero voi pienentyä merkittävästi.
2. Avio-oikeuden ja tasingon hyödyntäminen. Jos vainajan varallisuus on suurempi kuin lesken, leski saa tasinkona puolet varallisuuserosta. Tasinko ei ole perintöä eikä siitä makseta perintöveroa.
3. Elinaikaiset lahjat. Puolisot voivat lahjoittaa omaisuutta lapsilleen elinaikana. Verovapaan lahjan raja on 7 499 € per saaja kolmen vuoden välein. Pitkäjänteisellä lahjoittamisella pesän kokonaisarvo pienenee.
4. Henkivakuutus. Kuoleman perusteella maksettavan henkivakuutuskorvauksen verotus riippuu edunsaajasta. Lähisukulaiselle tai kuolinpesälle maksettava korvaus on yleensä perintöveron alaista, kun taas muulle kuin lähisukulaiselle maksettava korvaus verotetaan yleensä pääomatulona.
5. Sukupolvenvaihdoshuojennus. Jos perintöön kuuluu yritys tai maatila, osasta yritysvarallisuuden arvoa voi saada merkittävän huojennuksen edellytysten täyttyessä. Edellytykset ja yksityiskohdat kannattaa varmistaa Verohallinnon ohjeesta tai veroasiantuntijalta.
6. Testamenttilegaatit. Jos testamentilla annettu yksittäinen saanto jää saajalla alle 30 000 euroon eikä muuta veronalaista perintösaantoa tule samalle henkilölle, perintöveroa ei yleensä synny. Tämä kannattaa arvioida tapauskohtaisesti kokonaisuuden perusteella.

Laske puolison perintövero helposti

Puolison perintöverotukseen vaikuttavat monet tekijät yhtä aikaa: puolisovähennys, avio-oikeus, testamenttityyppi ja hallintaoikeusjärjestelyt. Käsin laskeminen on työlästä, ja pienikin virhe voi tarkoittaa tuhansien eurojen eroa.

👉 www.perintoverolaskuri.fi laskee puolison perintöveron vuoden 2026 asteikon mukaan muutamassa sekunnissa.

Laskurilla voit:

• Syöttää perintöosuuden tarkan arvon
• Valita puolisovähennyksen
• Vertailla skenaarioita: puoliso ilman vähennystä, puoliso puolisovähennyksen kanssa tai eri perintöosuuksien kokoja

Näin näet heti, paljonko perintöveroa kertyy ja miten puolisovähennys vaikuttaa lopputulokseen.

Yhteenveto

Puoliso kuuluu perintöverotuksessa I veroluokkaan, ja puolisovähennykseen oikeutettu leski saa 90 000 euron vähennyksen veronalaisesta perintöosuudestaan. Vuonna 2026 puoliso voi periä alle 120 000 euroa ilman perintöveroa, kun puolisovähennys ja 30 000 euron verovapaa raja lasketaan yhteen. Suuremmissa perinnöissä puolisovähennys säästää tyypillisesti 10 000–17 000 euroa veroluokan ja perintöosuuden koosta riippuen. Hallintaoikeustestamentti, avio-oikeuden hyödyntäminen ja elinaikaiset lahjat ovat laillisia keinoja keventää puolison ja koko perheen perintöverotaakkaa.

Tee oma laskelmasi osoitteessa www.perintoverolaskuri.fi ja selvitä, paljonko juuri sinun tilanteessasi perintöveroa kertyy.