Perintövero lapselle: näin lapsen perintövero lasketaan vuonna 2026

perintovero lapselle 2026.

Vanhemman kuolema on aina raskas kokemus, ja sen keskellä perhe joutuu käsittelemään myös taloudellisia kysymyksiä. Yksi yleisimmistä on perintövero lapselle: paljonko veroa pitää maksaa, kun lapsi perii vanhempansa? Perintöverotus Suomessa koskee sekä aikuisia että alaikäisiä lapsia, mutta veron määrä ja mahdolliset vähennykset vaihtelevat tilanteen mukaan. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten perintöveron määrä lasketaan lapsen perintöosuudesta, kun perinnönjättäjä on kuollut 1.1.2026 tai sen jälkeen.

Lyhyesti: Lapsi kuuluu perintöverotuksessa I veroluokkaan. Vuonna 2026 alle 30 000 euron perintöosuudesta ei mene perintöveroa. Alaikäinen lapsi voi saada 60 000 euron alaikäisyysvähennyksen, jos hän on perimysjärjestyksessä lähinnä perinnönjättäjää.

Mitä perintövero lapselle tarkoittaa?

Perintövero lapselle tarkoittaa veroa, jonka vanhempansa perivä lapsi maksaa omasta perintöosuudestaan valtiolle. Lapset kuuluvat perintöverotuksessa I veroluokkaan, johon luetaan lähimmät omaiset. Tämä koskee sekä biologisia lapsia että adoptiolapsia. Myös heidän rintaperillisensä kuuluvat I veroluokkaan.

Veroluokkajako on olennainen, koska I veroluokan veroprosentit ovat merkittävästi matalammat kuin II veroluokan. Käytännössä lapsi maksaa samansuuruisesta perinnöstä huomattavasti vähemmän veroa kuin esimerkiksi vainajan sisarus tai ystävä.

On hyvä muistaa, että perintövero määrätään aina yksittäisen perinnön- tai testamentinsaajan osuudesta, ei kuolinpesän kokonaisarvosta. Jos vanhemmalla on kolme lasta ja pesän arvo on 300 000 euroa, jokaisen lapsen osuus on 100 000 euroa ja jokainen saa oman verotuspäätöksensä.

Alaikäisen lapsen erityisasema

Alaikäisyysvähennyksen saa alle 18-vuotias suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen, jolla on perinnönjättäjän kuolinhetkellä lähinnä oikeus periä vainaja. Käytännössä tämä tarkoittaa useimmiten alaikäistä lasta. Alaikäisyysvähennystä ei yleensä saa, jos alaikäisen saanto perustuu siihen, että hänen vanhempansa on luopunut perinnöstä, tai testamenttiin, jossa elossa oleva vanhempi ohitetaan. Vähennyksen suuruus on 60 000 euroa, ja se tehdään ennen veron laskemista.

Miten perintövero lasketaan lapsen perintöosuudesta?

Perintöveron laskeminen etenee kolmessa vaiheessa:

  1. Selvitetään lapsen perintöosuuden käypä arvo (varat miinus velat ja kulut).
  2. Vähennetään mahdollinen alaikäisyysvähennys (60 000 €), jos lapsi on alle 18-vuotias ja perimysjärjestyksessä lähinnä perinnönjättäjää.
  3. Lasketaan vero I veroluokan asteikon mukaan.

Veroasteikko 2026, I veroluokka

Arvo (€)AlarajallaVero-%
30 000–
40 000
100 €7 %
40 000–
60 000
800 €10 %
60 000–
200 000
2 800 €13 %
200 000–
1 000 000
21 000 €16 %
yli
1 000 000
149 000 €19 %

Vuoden 2026 alusta verovapaan perintöosuuden raja nousi 30 000 euroon (aiemmin 20 000 €), perintöveron viivästyskorkoa alennettiin ja veroprosentit säilyivät ennallaan. Tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa ei tarvitse eritellä perukirjaan, jos sen arvo on enintään 7 500 euroa.

Laskentakaava on:

Perintövero = vero alarajan kohdalla + veroprosentti × (perintöosuus − portaan alaraja)

Esimerkkilaskelmia: perintövero lapselle eri tilanteissa

Esimerkki 1: Aikuinen lapsi perii 200 000 €

Liisa on 45-vuotias ainoa lapsi ja perii äitinsä jäämistön, jonka arvo velkojen jälkeen on 200 000 €.

  • Perintöosuus: 200 000 €
  • Alaikäisyysvähennystä ei ole (Liisa on täysi-ikäinen)
  • Porras: 60 000–200 000 €
  • Vero alarajalla: 2 800 €
  • Ylimenevä osa: 200 000 € − 60 000 € = 140 000 €
  • Vero ylimenevästä: 13 % × 140 000 € = 18 200 €
  • Perintövero yhteensä: 21 000 €

Esimerkki 2: Alaikäinen lapsi perii 200 000 €

Eemil on 12-vuotias ja perii isänsä jäämistöstä 200 000 €. Eemil saa alaikäisyysvähennyksen, koska hän on perimysjärjestyksessä lähinnä perinnönjättäjää.

  • Perintöosuus: 200 000 €
  • Alaikäisyysvähennys: −60 000 €
  • Verotettava osuus: 140 000 €
  • Porras: 60 000–200 000 €
  • Vero alarajalla: 2 800 €
  • Ylimenevä osa: 140 000 € − 60 000 € = 80 000 €
  • Vero ylimenevästä: 13 % × 80 000 € = 10 400 €
  • Perintövero yhteensä: 13 200 €

Alaikäisyysvähennys säästää Eemilin tapauksessa 7 800 euroa verrattuna aikuiseen lapseen.

Esimerkki 3: Kolme aikuista lasta jakavat 600 000 euron perinnön

Vanhempi jättää 600 000 euron jäämistön kolmelle aikuiselle lapselleen. Jokaisen osuus on 200 000 €.

  • Kunkin lapsen perintövero: 21 000 € (sama kuin esimerkissä 1)
  • Kokonaisvero yhteensä: 63 000 €

Jos sama 600 000 € menisi kokonaan yhdelle lapselle, vero olisi:

  • Vero alarajalla: 21 000 €
  • Ylimenevä osa: 600 000 € − 200 000 € = 400 000 €
  • Vero ylimenevästä: 16 % × 400 000 € = 64 000 €
  • Perintövero yhteensä: 85 000 €

Perinnön jakautuminen kolmelle lapselle säästää siis 22 000 euroa progressiivisen verotuksen ansiosta.

Esimerkki 4: Lapsi perii 50 000 €

Mikon perintöosuus on 50 000 €.

  • Porras: 40 000–60 000 €
  • Vero alarajalla: 800 €
  • Ylimenevä osa: 50 000 € − 40 000 € = 10 000 €
  • Vero ylimenevästä: 10 % × 10 000 € = 1 000 €
  • Perintövero yhteensä: 1 800 €

Jos Mikko olisi alaikäinen ja perimysjärjestyksessä lähinnä vainajaa, verotettava osuus olisi 50 000 € − 60 000 € = alle nollan. Perintöveroa ei tulisi lainkaan, koska alaikäisyysvähennyksen jälkeen verotettavaa osuutta ei jää.

Mitkä tekijät vaikuttavat lapsen perintöveron määrään?

  • Perintöosuuden käypä arvo. Omaisuus arvostetaan kuolinhetken markkinahintaan. Erityisesti kiinteistöjen ja sijoitusten arvostus vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi.
  • Perillisten lukumäärä. Mitä useammalle lapselle perintö jakautuu, sitä pienempi kunkin verotettava osuus ja sitä matalampi veroprogressio.
  • Alaikäisyysvähennys. Alle 18-vuotias rintaperillinen, joka on perimysjärjestyksessä lähinnä vainajaa, saa 60 000 euron vähennyksen. Tämä voi pienentää veroa tuhansilla euroilla tai poistaa sen kokonaan.
  • Ennakkoperinnöt ja aiemmat lahjat. Ennakkoperinnöt sekä muut enintään kolme vuotta ennen kuolemaa annetut lahjat voidaan ottaa huomioon perintöverotuksessa.
  • Hallintaoikeus. Jos leski pidättää asumisoikeuden yhteiseen kotiin, hallintaoikeuden pääomitettu arvo vähennetään lasten verotettavasta perintöosuudesta. Tämä voi tuoda merkittävän veroedun erityisesti arvokkaan asunnon kohdalla.
  • Velat ja kulut. Vainajan velat sekä hautaus- ja perunkirjoituskulut vähennetään pesän varallisuudesta ennen perintöosuuksien laskemista.

Voiko lapsen perintöveroa pienentää?

Perintöveroa voi joissain tilanteissa pienentää laillisesti, mutta keinot riippuvat aina perheen tilanteesta, omaisuuden laadusta, testamentista ja siitä, milloin järjestelyt tehdään.

  1. Testamenttisuunnittelu. Vanhempi voi testamentilla jakaa omaisuutta tasaisesti lasten kesken tai kohdistaa legaatteja niin, että progressio jää lievemmäksi. Jos testamentilla annettu yksittäinen saanto jää saajalla alle 30 000 euroon eikä muuta veronalaista perintösaantoa tule samalle henkilölle, perintöveroa ei yleensä synny. Tämä kannattaa arvioida tapauskohtaisesti kokonaisuuden perusteella.
  2. Hallintaoikeustestamentti. Lesken asumisoikeus pienentää lasten verotettavaa osuutta. Tämä on yksi tehokkaimmista keinoista erityisesti silloin, kun pesän arvo painottuu asuntoon.
  3. Elinaikaiset lahjat. Vanhempi voi lahjoittaa jokaiselle lapselle 7 499 € kolmen vuoden välein verovapaasti. Pitkäjänteisellä lahjoittamisella perintöverotettava varallisuus pienenee vuosien kuluessa.
  4. Perinnöstä luopuminen. Lapsi voi luopua perinnöstä kokonaan, jolloin osuus siirtyy hänen omille lapsilleen. Näin perintö jakautuu useammalle ja progressio pienenee.
  5. Sukupolvenvaihdoshuojennus. Jos perintöön kuuluu yritys tai maatila, osasta yritysvarallisuuden arvoa voi saada merkittävän huojennuksen edellytysten täyttyessä. 1.1.2026 alkaen huojennus voidaan tietyin edellytyksin myöntää myös alaikäiselle perilliselle, kun edunvalvoja jatkaa yritystoimintaa hänen puolestaan. Edellytykset ja yksityiskohdat kannattaa varmistaa Verohallinnon ohjeesta tai veroasiantuntijalta.
  6. Henkivakuutus. Kuoleman perusteella maksettavan henkivakuutuskorvauksen verotus riippuu edunsaajasta. Lähisukulaiselle tai kuolinpesälle maksettava korvaus on yleensä perintöveron alaista, kun taas muulle kuin lähisukulaiselle maksettava korvaus verotetaan yleensä pääomatulona.

Laske lapsen perintövero helposti

Jokainen perintötilanne on erilainen, ja lopulliseen veron määrään vaikuttavat monet tekijät yhtä aikaa. Käsin laskeminen on työlästä, ja pienikin virhe arvostuksessa tai vähennysten soveltamisessa voi tarkoittaa tuhansien eurojen eroa.

👉 www.perintoverolaskuri.fi laskee lapsen perintöveron vuoden 2026 asteikon mukaan muutamassa sekunnissa.

Laskurilla voit:

  • Syöttää perintöosuuden tarkan arvon
  • Valita veroluokan ja alaikäisyysvähennyksen
  • Vertailla skenaarioita: yksi lapsi, useampi lapsi tai alaikäisen ja aikuisen lapsen ero

Näin näet heti, paljonko perintöveroa kertyy ja miten esimerkiksi alaikäisyysvähennys tai hallintaoikeus vaikuttaisi lopputulokseen.

Yhteenveto

Lapsi kuuluu perintöverotuksessa I veroluokkaan, jossa veroprosentit ovat 7–19 % perintöosuuden suuruudesta riippuen. Alle 30 000 euron perintöosuudesta veroa ei tarvitse maksaa lainkaan. Alaikäinen rintaperillinen, joka on perimysjärjestyksessä lähinnä vainajaa, saa lisäksi 60 000 euron alaikäisyysvähennyksen. Tämä voi pienentää veroa merkittävästi tai poistaa sen kokonaan pienemmissä perinnöissä. Hallintaoikeusjärjestelyt, elinaikaiset lahjat ja testamenttisuunnittelu ovat laillisia keinoja keventää lapsen perintöverotaakkaa.

Tee oma laskelmasi osoitteessa www.perintoverolaskuri.fi ja selvitä, paljonko juuri sinun tilanteessasi perintöveroa kertyy.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top