Perintövero lapsenlapselle – näin se lasketaan vuonna 2026
Kun isovanhempi menehtyy, lapsenlapsi voi olla yksi perinnönsaajista joko suoraan testamentin perusteella tai siksi, että hänen oma vanhempansa on jo kuollut. Tällöin nousee nopeasti esiin kysymys: paljonko perintövero lapsenlapselle oikein on, ja miten se määräytyy? Aihe kiinnostaa monia, sillä perintöverotus Suomessa muuttui vuoden 2026 alussa, kun alle 30 000 euron perintöosuuksista ei enää makseta perintöveroa (aiempi raja oli 20 000 euroa). Tässä artikkelissa käydään selkeästi läpi, miten perintöveron määrä lasketaan lapsenlapselle, mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja miten veroa voi mahdollisesti pienentää.
Mitä perintövero lapsenlapselle tarkoittaa
Perintövero on vero, jonka perinnönsaaja maksaa perimästään omaisuudesta. Jokainen perillinen vastaa omasta verostaan henkilökohtaisesti – kuolinpesä ei maksa veroa yhtenä könttäsummana, vaan vero määräytyy kunkin perijän oman perintöosuuden mukaan.
Verotuksen kannalta ratkaisevaa on sukulaisuussuhde. Perinnönsaajat jaetaan kahteen veroluokkaan:
- I veroluokka: lähimmät sukulaiset, kuten aviopuoliso, lapset, lapsenlapset ja muut suoraan alenevan polven perilliset sekä vanhemmat ja isovanhemmat.
- II veroluokka: muut perilliset, esimerkiksi sisarukset, sisarusten lapset, sedät, tädit ja perheen ulkopuoliset henkilöt.
Hyvä uutinen lapsenlapselle on, että hän kuuluu I veroluokkaan. Tämä on verotuksellisesti selvästi edullisempi luokka, sillä I luokan veroprosentit ovat huomattavasti matalammat kuin II luokassa. Lapsenlapsi maksaa siis perinnöstään samojen sääntöjen mukaan kuin isovanhemman omat lapset.
Miten perintövero lasketaan tässä tilanteessa
Perintöveron laskeminen perustuu portaittaiseen veroasteikkoon. Vuoden 2026 alusta alkaen alle 30 000 euron perintöosuudesta ei makseta perintöveroa. Jos perintöosuuden arvo on 30 000 euroa tai enemmän, vero lasketaan koko perintöosuuden perusteella asteikon mukaan. Tätä rajaa ei siis vähennetä suuremmista perinnöistä erillisenä verovapaana osuutena, vaan se on jo huomioitu asteikon luvuissa. Raja määräytyy perinnönjättäjän kuolinpäivän mukaan: jos kuolinpäivä on 1.1.2026 tai myöhemmin, sovelletaan uutta 30 000 euron rajaa.
Veroluokassa I vero määräytyy seuraavan asteikon mukaan. Taulukossa ”vero alarajalla” on kiinteä perusvero ja ”ylimenevästä” tarkoittaa prosenttia, joka lasketaan vain portaan alarajan ylittävälle osalle.
| Osuus (€) | Vero (€) | % |
|---|---|---|
| 30 000– 40 000 | 100 | 7 |
| 40 000– 60 000 | 800 | 10 |
| 60 000– 200 000 | 2 800 | 13 |
| 200 000– 1 000 000 | 21 000 | 16 |
| yli 1 000 000 | 149 000 | 19 |
Perintöveron laskeminen tapahtuu siis kaavalla:
vero alarajalla + veroprosentti × (perintöosuus − portaan alaraja)
Esimerkiksi 50 000 euron perintöosuus kuuluu portaaseen 40 000–60 000 €, jolloin lähtökohtana on 800 euroa ja siihen lisätään 10 prosenttia 40 000 euron ylittävästä osasta.
Esimerkkilaskelma euroilla
Selvennetään perintöveron määrää kolmella käytännön esimerkillä, joissa lapsenlapsi kuuluu I veroluokkaan.
Esimerkki 1: Lapsenlapsi perii 25 000 €
Koska perintöosuus on alle 30 000 euroa, perintöveroa ei makseta lainkaan. Lapsenlapsi saa koko summan verovapaasti.
Esimerkki 2: Lapsenlapsi perii 50 000 €
- Porras: 40 000–60 000 €
- Vero alarajalla: 800 €
- Ylimenevä osa: 50 000 € − 40 000 € = 10 000 €
- Vero ylimenevästä: 10 % × 10 000 € = 1 000 €
- Perintövero yhteensä: 1 800 €
Esimerkki 3: Lapsenlapsi perii 120 000 €
- Porras: 60 000–200 000 €
- Vero alarajalla: 2 800 €
- Ylimenevä osa: 120 000 € − 60 000 € = 60 000 €
- Vero ylimenevästä: 13 % × 60 000 € = 7 800 €
- Perintövero yhteensä: 10 600 €
Esimerkeistä näkee, että vero kasvaa portaittain perinnön arvon mukaan, mutta efektiivinen veroprosentti pysyy maltillisena erityisesti pienemmissä perinnöissä.
Mitkä tekijät vaikuttavat veron määrään
Perintöveron määrä ei riipu pelkästään perinnön suuruudesta. Keskeisiä tekijöitä ovat:
- Perintöosuuden arvo. Mitä suurempi osuus, sitä korkeampi vero ja jyrkempi veroprosentti.
- Veroluokka. Lapsenlapsi kuuluu edulliseen I veroluokkaan, mikä laskee veron määrää merkittävästi II luokkaan verrattuna.
- Perinnönjättäjän kuolinpäivä. Se ratkaisee, sovelletaanko 30 000 euron (vuonna 2026 tai myöhemmin) vai vanhaa 20 000 euron rajaa.
- Omaisuuden käypä arvo. Esimerkiksi asunnon tai kiinteistön arvo määritetään todennäköisen myyntihinnan eli käyvän arvon mukaan kuolinhetkellä.
- Mahdolliset vähennykset. Etenkin alaikäisyysvähennys voi koskea lapsenlasta.
Alaikäisyysvähennys lapsenlapselle
Jos lapsenlapsi on perinnönjättäjän kuolinhetkellä alle 18-vuotias ja hän on perimysjärjestyksessä lähinnä perittävää oleva suoraan alenevan polven perillinen – tyypillisesti tilanteessa, jossa hänen oma vanhempansa on jo kuollut – hän voi saada alaikäisyysvähennyksen 60 000 euroa. Vähennys tehdään perintöosuuden arvosta ennen veron laskemista.
Vähennys ei yleensä koske tilannetta, jossa lähempi perillinen on elossa ja lapsenlapsi saa omaisuutta esimerkiksi pelkän testamentin perusteella tai vanhemman perinnöstä luopumisen kautta. Edellytyksenä on nimenomaan asema lähimpänä suoraan alenevan polven perillisenä.
Esimerkiksi jos alaikäinen lapsenlapsi perii 90 000 euroa, vähennetään ensin 60 000 euroa, jolloin verotettava osuus on 30 000 euroa. Tällöin perintövero on vain 100 euroa. Vähennys voi siis pienentää veroa tuntuvasti.
Lapsenlapsi voi periä myös testamentilla
Lapsenlapsi voi saada omaisuutta isovanhemmaltaan paitsi suoraan lakimääräisen perimyksen kautta myös testamentin perusteella. Testamentinsaaja maksaa perintöveroa, jos hän saa testamentilla omaisuutta ja ottaa sen vastaan. Testamentti merkitään perukirjaan, ja sen perusteella Verohallinto antaa verotuspäätöksen.
Myös testamentilla saadusta omaisuudesta vero määräytyy saajan veroluokan mukaan. Koska lapsenlapsi kuuluu I veroluokkaan, testamentilla saatu perintö verotetaan samalla edullisemmalla asteikolla kuin muukin lapsenlapsen perintö. Testamentti onkin yksi tapa ohjata omaisuutta halutulla tavalla ja vaikuttaa siihen, kuinka suuriin osuuksiin perintö jakautuu.
Voiko perintöveroa pienentää
Perintöveroa ei voi laillisesti välttää kokonaan, mutta sitä on mahdollista pienentää ennakoivalla suunnittelulla. Tässä muutamia yleisiä keinoja:
- Verovapaat lahjat. Vuodesta 2026 alkaen sama lahjanantaja voi antaa samalle saajalle enintään 7 499 euroa kolmen vuoden aikana ilman lahjaveroa. Isovanhempi voi siis lahjoittaa lapsenlapselle varallisuutta hallitusti jo elinaikanaan.
- Useampi lahjanantaja. Esimerkiksi molemmat isovanhemmat voivat lahjoittaa erikseen, jolloin verovapaiden lahjojen yhteismäärä kasvaa.
- Testamentti. Omaisuutta voidaan jakaa testamentilla useammalle saajalle, jolloin kunkin perintöosuus pienenee ja progressiivinen vero jää lievemmäksi.
- Hallintaoikeuden pidättäminen. Hallintaoikeusvähennys voi pienentää perillisen verotettavaa osuutta tietyissä tilanteissa.
Kannattaa muistaa, että suunnittelu on syytä aloittaa hyvissä ajoin ja monimutkaisissa tilanteissa konsultoida asiantuntijaa. Lisäksi lahjaveroilmoitus on tehtävä, jos lahjan arvo on 7 500 euroa tai enemmän tai jos samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteisarvo nousee vähintään 7 500 euroon.
Laske perintövero lapsenlapselle helposti
Vaikka veroasteikon periaate on selkeä, oikean summan laskeminen käsin voi tuntua hankalalta – etenkin jos mukaan tulee vähennyksiä tai useita perillisiä. Helpoin tapa saada nopea ja suuntaa-antava arvio on käyttää valmista laskuria.
Osoitteessa www.perintoverolaskuri.fi voit syöttää perintöosuuden arvon ja valita veroluokan, jolloin laskuri näyttää arvioidun perintöveron määrän heti. Laskuri huomioi vuoden 2026 veroasteikon. Jos tilanteeseen liittyy vähennyksiä, hallintaoikeuksia tai testamenttimääräyksiä, tulos kannattaa tarkistaa asiantuntijalta. Kokeile laskuria ennen kuin teet päätöksiä – se säästää aikaa ja selkeyttää kokonaiskuvaa.
Yhteenveto
Lapsenlapsi kuuluu perintöverotuksessa edulliseen I veroluokkaan, samoin kuin isovanhemman omat lapset. Vuodesta 2026 alkaen alle 30 000 euron perintöosuudesta ei makseta perintöveroa. Jos perintöosuuden arvo on 30 000 euroa tai enemmän, vero lasketaan koko perintöosuuden perusteella portaittaisen asteikon mukaan. Veron määrään vaikuttavat perinnön arvo, veroluokka, perinnönjättäjän kuolinpäivä sekä mahdolliset vähennykset, kuten alaikäisyysvähennys. Veroa voi pienentää muun muassa verovapailla lahjoilla ja testamenttisuunnittelulla.
Tarkan arvion saat helpoiten kokeilemalla perintöverolaskuria osoitteessa www.perintoverolaskuri.fi. Huomaa, että tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista vero- tai lakineuvontaa – epäselvissä tilanteissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen.
