Päivitetty 5.10.2026: lisätty hallintaoikeuslaskuri.
Lyhyesti: Kun saat asunnon omistukseesi mutta leski saa asua siinä, maksat perintöveroa asunnon arvosta, josta on vähennetty hallintaoikeuden laskennallinen arvo. Leski ei maksa perintöveroa hallintaoikeudesta. Vähennyksen suuruus riippuu asunnon käyvästä arvosta, lesken iästä ja tuottokertoimesta, joka on asunnolle yleensä 5 %.
Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa – näin vaikutus lasketaan
Hallintaoikeuslaskuri – arvioi elinikäisen oikeuden arvo
Laskuri arvioi hallintaoikeuden pääomitetun arvon Verohallinnon kaavalla: ikäkerroin × vuotuinen tuotto. Se soveltuu tilanteeseen, jossa yhdellä henkilöllä on elinikäinen hallintaoikeus.
Tulos
Täytä tiedot ja paina Laske hallintaoikeuden arvo. Laskenta tehdään selaimessasi, eikä syöttämiäsi tietoja tallenneta.
- Hallintaoikeuden arvioitu arvo
- Ikäkerroin
- Laskennallinen vuosituotto
- Laskukaava
Hallintaoikeuden arvo ei ole sama asia kuin verosäästö, eikä se ole automaattisesti yhden perillisen vähennys.
Ositus ja vähennyksen kohdistaminen perillisille ratkaistaan erikseen. Esimerkiksi laskennallisessa osituksessa vähennys voidaan laskea puolesta asunnon arvosta (Verohallinnon ohje, luku 4).
Laskuri ei laske maksettavaa perintöveroa. Ikäkertoimet perustuvat Verohallinnon ohjeeseen Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa.
Omistusoikeus ja hallintaoikeus ovat eri oikeuksia
Sinä saat omistusoikeuden, leski hallintaoikeuden. Leski saa käyttää asuntoa ja sen tuoton niin kauan kuin hänen oikeutensa on voimassa. Hän ei kuitenkaan voi yksin myydä asuntoa. Omistajana et voi ilman lesken suostumusta muuttaa asuntoon tai vuokrata sitä, ja hallintaoikeus rajoittaa myös oikeuttasi myydä asunto.
Perintövero määrätään omistusoikeuden saajalle. Koska omistaja ei saa asunnon käyttöä eikä tuottoa niin kauan kuin hallintaoikeus on voimassa, omistajalle tulevan omaisuuden arvosta vähennetään hallintaoikeuden arvo (perintö- ja lahjaverolain 9 §:n 3 momentti). Lesken oma perintöverotus selitetään oppaassa perintövero puolisolle.
Hallintaoikeus voi vaikuttaa myös kiinteistöveroon. Kiinteistöverolain 5 §:n mukaan lakiin tai testamenttiin perustuvan vastikkeettoman hallintaoikeuden haltijaa kohdellaan kiinteistöverotuksessa omistajan veroisena haltijana. Omakotitalon kiinteistöveron maksaja näkyy kiinteistöverotuspäätöksestä. Kerrostaloasunnossa kiinteistöveron maksaa taloyhtiö.
Mihin hallintaoikeus perustuu
Lesken lakisääteinen oikeus. Leskeksi jäänyt aviopuoliso saa pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon ja sen tavanomaisen irtaimiston, vaikka rintaperilliset vaatisivat jakoa. Oikeus on elinikäinen. Se ei ulotu esimerkiksi autoon tai rahavaroihin. Oikeutta ei ole
- avopuolisolla
- leskellä, jos avioero oli vireillä puolison kuollessa
- leskellä, joka omistaa itse vastaavan kodiksi sopivan asunnon, jos perilliset vetoavat tähän.
Testamenttiin perustuva oikeus. Testamentilla hallintaoikeuden voi antaa kenelle tahansa, esimerkiksi avopuolisolle tai lapselle, ja se voi koskea mitä tahansa omaisuutta. Oikeus voi olla elinikäinen tai määräaikainen. Testamentti toteutuu vain siltä osin kuin vahvemmat oikeudet sallivat: velat on maksettava, ja rintaperillisen lakiosa ja lesken tasinko menevät edelle. Siksi perintöverotusta varten on selvitettävä, miltä osin testamentti toteutuu.
Oikeuteen on vedottava. Käytännössä leski ilmoittaa siitä perunkirjoituksessa, ja tieto merkitään perukirjaan. Oikeuden on myös oltava todellinen. Vähennystä ei tehdä, jos olosuhteista käy ilmi, ettei leskellä ollut alun perinkään tarkoitus käyttää oikeuttaan. Asunnon nopea myynti on yksi arvioitava seikka, mutta kiinteää määräaikaa ei ole. Ratkaisussa KHO 1989-B-565 vähennystä ei tehty, kun asunto oli myyty alle kahdessa kuukaudessa. Ratkaisussa KHO 28.5.1991 taltio 1823 vähennys tehtiin, vaikka asunto myytiin noin vuoden kuluttua. Verohallinto kertoo tästä hallintaoikeusvähennysohjeen luvussa 3.
Näin vähennys lasketaan
Hallintaoikeuden arvo on ikäkerroin × omaisuuden käypä arvo × tuottokerroin. Kaava ja kertoimet ovat Verohallinnon sivulla Hallintaoikeus lahjaan, ja samoja periaatteita käytetään perintöverotuksessa.
Tuottokertoimena käytetään ensisijaisesti omaisuuden todellista vuotuista tuottoa. Jos sitä ei voida määrittää, käytetään vakiintuneita prosentteja: 5 % esimerkiksi asunto-osakkeelle, asuinkäytössä olevalle kiinteistölle tai arvo-osuustilille ja 3 % vapaa-ajan asunnolle.
Ikäkerroin määräytyy hallintaoikeuden saajan iän mukaan:
| Ikä | Kerroin |
|---|---|
| alle 44 v | 12 |
| 44–52 v | 11 |
| 53–58 v | 10 |
| 59–63 v | 9 |
| 64–68 v | 8 |
| 69–72 v | 7 |
| 73–76 v | 6 |
| 77–81 v | 5 |
| 82–86 v | 4 |
| 87–91 v | 3 |
| 92 v tai yli | 2 |
Laskennassa on lisäksi muutama tarkennus:
- Määräaikainen oikeus. Ikäkertoimen sijasta käytetään kahdeksan prosentin korolla laskettua pääomituskerrointa. Esimerkiksi viiden vuoden kerroin on 3,99. Jos määräajan kerroin on suurempi kuin saajan ikäkerroin, käytetään ikäkerrointa.
- Useampi haltija. Jos oikeus on yhteinen ja siirtyy omistajalle vasta kaikkien oikeuksien päätyttyä, kerroin määräytyy yleensä nuorimman haltijan mukaan.
- Vainajan velka. Jos asuntoon kohdistuu esimerkiksi vainajan pankkilaina, hallintaoikeuden arvo lasketaan silti asunnon käyvästä arvosta. Vähennys on kuitenkin enintään jäämistön säästön suuruinen (Verohallinnon kannanotto).
- Asunto-osakkeen yhtiölaina. Asunto-osakkeen käypä arvo on yleensä velaton arvo, josta vähennetään osakkeeseen kohdistuva osuus yhtiölainasta. Poikkeus: jos hallintaoikeuden haltija vastaa yhtiölainan kuluista, esimerkiksi maksaa rahoitusvastikkeet, yhtiölainaa ei vähennetä. Tällöin laina ei pienennä omistajalle tulevan omaisuuden arvoa (arvostusohjeen luku 5.1). Kirjaa perukirjaan, kumpi maksaa rahoitusvastikkeet.
Esimerkki: Eila jää asumaan, lapset omistavat
Kalle kuoli vuonna 2026. Hän omisti yksin omakotitalon, jossa hän asui puolisonsa Eilan kanssa. Esimerkki on kuvitteellinen, ja siinä oletetaan seuraavaa:
- Puolisoiden avioehto sulkee avio-oikeuden kokonaan pois molemmin puolin, joten perintöverotuksessa ei tehdä laskennallista ositusta.
- Testamenttia ei ole. Kallen perilliset ovat puolisoiden kaksi yhteistä täysi-ikäistä lasta.
- Eila oli Kallen kuollessa 74-vuotias. Hän vetosi perunkirjoituksessa oikeuteensa asua kodissa, eikä hänellä ole muuta kodiksi sopivaa asuntoa.
- Muita vähennyksiä tai perintöveroon vaikuttavia lahjoja ei ole.
Laskelma etenee näin:
- Talon käypä arvo on 320 000 euroa ja vuotuinen tuotto 5 % eli 16 000 euroa.
- Hallintaoikeuden arvo on ikäkerroin 6 × 16 000 € = 96 000 €.
- Kallen jäämistön säästö on talo 320 000 € + muut varat 55 000 € − kulut 5 000 € = 370 000 €. Vähennys on tätä pienempi, joten se tehdään kokonaan.
- Verotettava jäämistö on 370 000 € − 96 000 € = 274 000 €, ja kummankin lapsen osuus 137 000 euroa.
- Kummankin lapsen perintövero on 2 800 € + 13 % × (137 000 € − 60 000 €) = 12 810 €.
Kumpikin lapsi saa siis 48 000 euron osuuden vähennyksestä. Ilman vähennystä kummankin osuus olisi 185 000 euroa ja vero 19 050 euroa, joten vähennys pienentää kummankin veroa 6 240 euroa. Voit verrata näitä verotettavia osuuksia perintöverolaskurilla, kun hallintaoikeusvähennys on ensin laskettu erikseen. Lapset eivät kuitenkaan voi ottaa taloa omaan käyttöönsä ilman Eilan suostumusta niin kauan kuin hänen oikeutensa on voimassa.
Laskelma muuttuu, jos lähtötiedot ovat toiset:
- Avio-oikeus ja laskennallinen ositus. Jos asunto kuuluu laskennallisessa osituksessa jaettavaan avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, vähennys lasketaan puolesta asunnon arvosta riippumatta siitä, kumman nimissä asunto oli (hallintaoikeusvähennysohjeen luku 4.1.1): 6 × 160 000 € × 5 % = 48 000 €. Myös jäämistön arvo määräytyisi osituksen kautta.
- Testamenttiin perustuva viiden vuoden oikeus. Vähennys olisi 3,99 × 320 000 € × 5 % = 63 840 €.
- Asunto kokonaan lesken oma, eikä ositusta tehdä. Lasten osuuksiin ei kuuluisi hallintaoikeuden rasittamaa omaisuutta, joten vähennystä ei tehtäisi.
Etusivun perintöverolaskuri ja hallintaoikeusvähennys
Tämän sivun hallintaoikeuslaskuri arvioi hallintaoikeuden arvon. Etusivun perintöverolaskuri puolestaan arvioi maksettavan perintöveron. Etusivun laskuri ei laske hallintaoikeuden arvoa eikä tee hallintaoikeusvähennystä automaattisesti.
Selvitä ensin, miten hallintaoikeusvähennys kohdistuu omaan perintöosuuteesi, ja syötä etusivun perintöverolaskuriin osuutesi vähennyksen jälkeen. Edellä olevassa esimerkissä tämä on 137 000 euroa lasta kohden. Älä vähennä hallintaoikeutta enää uudelleen. Hallintaoikeuslaskurin näyttämä kokonaisarvo ei ole automaattisesti yhden perillisen vähennys.
Kun hallintaoikeus päättyy tai asunto myydään
Seuraukset kerrotaan Verohallinnon ohjeissa Hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa (luvut 2.4–2.7) ja Hallintaoikeus omaisuuden luovutuksen verotuksessa (luvut 2.2.2 ja 3).
- Haltija kuolee. Hallintaoikeus lakkaa, ja omistaja saa asunnon hallintaansa. Tästä ei seuraa veroja, eikä omistajan hankintameno muutu.
- Määräaika päättyy. Hallintaoikeus lakkaa, ja hallinta siirtyy omistajalle. Jos testamentissa on nimetty toissijainen hallintaoikeuden saaja, hallintaoikeus siirtyy hänelle. Omistusoikeus pysyy molemmissa tapauksissa omistajalla.
- Haltija luopuu oikeudesta vastikkeetta. Omistaja saa hallintaoikeuden ilman vastiketta, ja sitä pidetään lahjana. Lahjan arvo on hallintaoikeuden arvo luopumishetkellä. Se lasketaan omaisuuden silloisesta käyvästä arvosta ja tuotosta. Elinikäisessä oikeudessa kerroin määräytyy haltijan silloisen iän mukaan. Määräaikaisessa oikeudessa käytetään jäljellä olevan ajan kerrointa, kuitenkin enintään haltijan ikäkerrointa. Lahjaveroa maksetaan vain, jos omistajan osuus lahjasta on 7 500 euroa tai enemmän, tai jos samalta antajalta kolmen vuoden aikana saadut lahjat yhteensä nousevat siihen.
- Asunto myydään ja hallintaoikeus lakkaa kaupan yhteydessä. Jos haltija ei saa osaa kauppahinnasta, luopumista pidetään lahjana myyjälle. Jos hallintaoikeus siirretään uuteen asuntoon, lahjaa ei lähtökohtaisesti synny. Jos uusi asunto on halvempi ja osa varoista vapautuu omistajille, siitä osasta voi syntyä lahja.
- Haltija luopuu oikeudesta vastiketta vastaan. Saatu vastike verotetaan haltijan luovutusvoittona. Koska lakiin tai testamenttiin perustuvalla, vastikkeetta saadulla hallintaoikeudella ei ole hankintamenoa, vastikkeesta vähennetään hankintameno-olettama. Oman asunnon verovapaus ei koske pelkän hallintaoikeuden luovutusta.
Kun omistaja myöhemmin myy asunnon, hänen hankintamenonsa on perintöverotusarvo ennen hallintaoikeusvähennystä. Asunnon myynnin verotuksesta kerrotaan oppaassa peritty asunto ja perintövero.
